Opiskelijaliikkuvuus pitää ratkaista VirtuaaliAMK:ssa

Copyright: VirtuaaliAMK

Opiskelu virtuaaliammattikorkeakoulussa pitäisi pystyä tekemään joustavaksi ja osaksi arkea. Nyt ongelmana on se, etteivät opiskelija mahdu haluamilleen kursseille, verkko-opintojen yhteensopiminen omiin opintoihin on varmistettava erikseen eikä virtuaaliopintojen maksajasta ole takeita. Näihin asioihin kaipaa selkeyttä Mikkelin ammattikorkeakoulussa Virtuaaliammattikorkeakouluasioita koordinoiva projektipäällikkö Leena Varo-Honkonen.

Kun Mikkelin ammattikorkeakoulussa käynnisteltiin virtuaaliopetukseen liittyviä asioita 90-luvun puolivälissä, pinnalla oli alkuun videoneuvottelun hyödyntäminen opetuksessa. Puhuttiin teleyliopistosta, joka kiinnosti myös kansainvälisiä kumppaneita. Sittemmin videoneuvottelulaitteet jäivät neuvottelukäyttöön. Mikkelin ammattikorkeakoulussa oltiin etunojassa tuottamassa myös maan ensimmäisiä verkko-oppimateriaaleja yhteistyössä Otavan Opiston hallinnoiman Internetix-hankkeen kanssa. Alkuvauhti on niistä ajoista muuttunut varovaisemmaksi, kun virtuaalihankkeita yritetään tuoda luontevaksi osaksi oppilaitoksen arkea. MAMK:lla on myös valtakunnallinen rooli VirtuaaliAMK:ssa kulttuurialan verkko-opetuksen koordinoijana.

Käytännössä VirtuaaliAMK:n oppimateriaalit syntyvät eri oppilaitosten ihmisistä koostuvissa tuotantorenkaissa, ja oppilaitokset erikoistuvat eri oppiaineiden materiaalin tuotantoon. MAMK:n koordinoi kahta kulttuuripuolen tuotantorengasta ja on kolmannessa mukana. Koordinaatioroolilta odotetaan paljon, projektipäällikkö Leena Varo-Honkonen miettii. Lisäksi Mikkelissä syntyy parhaillaan ympäristötekniikkaan liittyviä animaatioita.


Koordinointitehtävissä on iso haaste


Kun verkko-oppimateriaalien ensimmäinen sukupolvi ilmestyi verkkoon kymmenisen vuotta sitten, aineistot olivat tekstipohjaisia. Sittemmin on ehditty kokeilla erilaisia tuotantotapoja, tuoda ääntä, kuvaa, videoita, simulaatioita ja pelejä tukemaan oppimateriaaleja. VirtuaaliAMK:ssa on parin vuoden ajan luotettu oppimisaihioiden ja -itujen tuotantoon. Ajatuksena on tuottaa eri oppiaineiden verkkomateriaaleihin sopivia palasia, joiden ympärille opettajat voivat räätälöidä omia aineistojaan. Leena Varo-Honkonen on huomannut, ettei ole yksiselitteistä määritellä, mikä oppimisaihio on. Asia herättää kiinnostusta ja eri tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä asioista VirtuaaliAMK-hankkeen sisälle.


Materiaalipankista voi ammentaa aihioita ja ituja


VirtuaaliAMK näkyy monella tapaa oppilaitosten arjessa. Opettajat kehittävät verkkomateriaaleja ja oppimisaihioita tuotantorenkaissa, ja erillishankkeita on paljon. Itäsuomalaisten omassa hankkeessa tuotteistetaan oppimisaihioista monimediaista ja monikanavaista virtuaalikoulutustarjontaa, kehitetään verkkokoulutuksen laatumittaristo ja koulutuksella varmistetaan opettajien verkkopedagoginen osaaminen ja opiskelijoiden verkko-opiskelutaidot. Opiskelijoille VirtuaaliAMK ei kuitenkaan vielä ole helposti lähestyttävä asia. Leena Varo-Honkonen kuvaa, että opintojaksoille voi olla hankalaa mahtua mukaan, ennen opiskelua opiskelijan pitää varmistaa, että verkkojaksot voidaan lukea hyväksi hänen henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa ja oppilaitoksen pitää suostua maksamaan 50-150 euroa verkkojaksoista ne järjestävälle oppilaitokselle. Nykyvaihe kirvoittaa kritiikkiä ja keskustelua eri tahoilla, Leena Varo-Honkonen on huomannut.

Leena Varo-Honkonen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kritiikkiä tulee siitä, ettei jaksoille pääse tai oma AMK ei niitä maksa


MAMK on suhtautunut virtuaalitarjontaa varovaisesti, Leena Varo-Honkonen linjaa, sillä nyt halutaan saada kokemuksia ja luoda omia toimintatapoja materiaalin tuotantoon ja verkko-opiskeluun. Opettajat ovat herättäneet keskustelua siitä, miten virtuaaliopiskelijoiden ohjauksen aiheuttamasta lisätyästä maksetaan. Kentällä kuulee myös kritiikkiä siitä, että niin kauan kuin opettajien korvauksista ei ole sovittu, virtuaaliopiskelijoita otetaan mukaan vain varmistamaan oman oppilaitoksen kurssien toteutuminen.


Jokaisella AMK:lla on omat käytäntönsä


Myös raha keskusteluttaa. Varo-Honkonen ei usko, että perusopiskelijat olisivat valmiita maksamaan isoja summia verkko-opiskelusta. Toisaalta oppilaitokset tuskin pitkään katselevat tilannetta, jos verkko-opetuksen maksut alkavat valua pääosin pois omilta tileiltä. Leena Varo-Honkonen kaipaakin bisnes-ajattelua, että verkko-opiskelijoista saatavilla tuloilla rahoitettaisiin omia opiskelijoita.


Pitäisi uskaltautua rohkeammin tarjoamaan omia opintoja


MAMK saa syksyllä 2005 täyteen vauhtiin Informaatio- ja mediatekniikan keskuksensa, reilut 10 miljoonaa euroa maksavan Mikpolin. Leena Varo-Honkonen näkee, että verkkotuotannoille on silloin ihanteelliset tuotanto-olosuhteet. Mieluiten hän näkisi oman talonsa tuottavan alusta saakka kaikki verkkoaineistot suomeksi ja englanniksi.


Yleiskäyttöiset aihiot pitäisi tehdä heti suomeksi ja englanniksi


VirtuaaliAMK:lta Varo-Honkonen toivoo, että opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaan pikaisesti. Pitäisi pystyä varmistamaan, että opiskelijat pääsevät opiskelemaan tarjolla olevia opintoja joustavasti ja että tarjolla olisi monipuolisia ja laadukkaita opintojaksoja.


Byrokratiaverhon takana asiat ovat vielä etäisiä


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Leena Varo-Honkonen toivoo myös, että opittaisiin siirtämään hankkeissa kehitetyt asiat oppilaitoksen opetukseen. Siksi hän miettisi tarkkaan ennen hankkeiden käynnistämistä, miten hanke liittyy oppilaitoksen arkeen ja nostaisi opettajat keskeisiksi tekijöiksi alusta saakka. Jos uusia asioida tuodaan ulkoa, niitä ei välttämättä saada kytkettyä opettajan työhön. Vaikka verkko-opetus tuntuisikin opettajasta vieraalta, apuja löytyy. Itäsuomalaisten ePeda-hanke kehittää verkko-opetuspakettia opettajille. Leena Varo-Honkonen kehottaa myös jututtamaan verkkoaineistoja jo aiemmin tuottaneita ja keräämään samalla kokemuksista itselleen evästä.

VirtuaaliAMK:n hankerahoitus päättyy 2006 lopussa. Parhaillaan yritetään hieroa liiketoimintamallia, että toiminta jatkuisi senkin jälkeen. Leena Varo-Honkonen uskoo, että jonkinlainen rahoitusmalli löytyykin, sillä opetusministeriö on panostanut vuosien mittaan niin paljon VirtuaaliAMK:n rakentamiseen.


Keskusteluja tulevaisuudesta käydään jatkuvasti


Nettiradio Mikaelin arkistosta: