Alueellinen vaikuttavuus on yliopistolle elinehto

Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja normaalikoulu. Copyright: Minna Surakka

Yliopiston alueellisen vaikuttavuuden on ulotuttava reippaasti oman maakunnan ulkopuolelle. Niinpä Joensuun yliopistonkin luonteva lähialue on koko Itä-Suomi, katsoo rehtori Perttu Vartiainen. Samalla hän muistuttaa, että alueellisen vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää vankkaa tutkimustoimintaa ja kansainvälisyyttä.

Joensuun yliopistolle luodaan parhaillaan uutta strategiaa. Rehtori Perttu Vartiainen ei lupaa suuria mullistuksia, pikemminkin entisten toimintojen kehittämistä. Edes tulossa olevaa tutkintorakenteen uudistusta Vartiainen ei hätkähdä. "En usko että se on samanlainen megaprojekti kuin edellinen uudistus reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Se on tämän arkisen opetuksen edelleen hiomista tällä kertaa." Nyt puuhattava uudistus merkitsee kaksiportaisen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Alemman kandidaatintutkinnon arvoa vahvistetaan maisteritutkinnon rinnalla. Tavoitteena on helpottaa yliopistotutkintojen vertailua Euroopan maiden välillä ja poistaa esteitä opiskelijoiden, henkilökunnan ja tutkijoiden liikkumiselle yliopistosta ja maasta toiseen.


Mitä tulevaisuus tuo tullessaan Joensuun yliopistolle?


Ensi vuonna Joensuun yliopistossa vaihtuu rehtoraattikausi. Mahdollista jatkoaan yliopiston ruorissa nykyinen rehtori ei myönnä vielä miettineensä, vaan kertoo tutkistelevansa tuntojaan kuluvan syksyn aikana. Toisaalta työ on ollut haasteellinen ja mielenkiintoinen, toisaalta se vie harmillisen suuren osan hoitajansa ajasta. "Oman tutkimusvietin tyydyttäminen on toisessa vaakakupissa asiaa mietittäessä", Vartiainen myöntää.

Monitieteinen kahden kampuksen yliopisto

Kansainvälisen viestinnän laitos, Savonlinna. Copyright: Minna Surakka

Joensuun yliopistossa on peräti kuusi tiedekuntaa ja yhdeksän erillislaitosta. Perus- ja jatkotutkintoja suoritetaan kasvatustieteellisellä, humanistisella, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä, kauppatieteellisellä, maatalous- ja metsätieteellisellä, teologisella ja psykologian koulutusalalla.

Rehtori Vartiainen pitää monitieteisyyttä kiistattomana etuna. Tieteiden kirjosta on Joensuussa nostettu esiin muutamia painoaloja, jotka hyödyntävät yliopiston monitieteisyyttä. Esimerkiksi Joensuun kampuksella tehtävässä ympäristötutkimuksessa pyritään yhdistämään luonnontieteitä, metsätieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Savonlinnassa humanistien ja kasvatustieteilijöitten yhteistyö voisi jatkossa tuottaa entistä enemmän uudenlaista, juuri tätä aikaa palvelevaa yhteistyötä esimerkiksi viestinnän alalla, Vartiainen visioi.

Joensuun pääkampuksen lisäksi yliopistoon kuuluvat Savonlinnan laitokset: Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Kansainvälisen viestinnän laitos, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Matkailun opetus- ja tutkimuskeskus. Lisäksi kaupungissa sijaitsee Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osaston hallinnoima tutkimusyksikkö Saima - Savonlinnan ekotieteet.

Perttu Vartiainen ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen uudisrakennus. Copyright: Minna Surakka
Savonlinnan opettajankoulutuslaitos saa taito- ja taideaineiden rinnalle opetus- ja viestintäteknologian
Kääntäjänkoulutus suuntaa viestintään ja tietotekniikkaan


Yliopisto on viime vuosina panostanut Savonlinnan kampuksen kehittämiseen. Tavoitteena on ollut saada Itä-Savoon riittävä kriittinen massa, joka Vartiaisen mukaan voi olla myös kriittisten verkostosuhteiden joukko. Kakkoskampuksen vahvistaminen kuuluu rehtorin suunnitelmiin vastaisuudessakin. Kahden kampuksen järjestelyn hän näkee monitieteisyyden lailla rikastuttavana, ei hajottavana tekijänä.

"Jos katsotaan kapeasti rationaalisen toiminnan näkökulmasta, kahden kampuksen järjestely tuottaa aina pikkuisen lisätyötä. Se on haaste", myöntää Vartiainen, mutta korostaa, että alueellisesta vaikutuksesta puhuttaessa yliopistolle on sitä vastoin etua toiminnasta kahdella paikkakunnalla. "Meidän ei ole tarvinnut luoda projektipohjaisia sivutoimipisteitä, vaan kahden kampuksen malli sopii meille oikein hyvin." Vartiainen korostaa, että alueellisen vaikuttavuuden täytyy väistämättä ulottua laajemmalle kuin yhden maakunnan alueelle. Joensuun yliopiston luontevana lähialueena hän pitääkin koko Itä-Suomea.

Onko Etelä-Savolla oma yliopisto?

Joensuun yliopiston näkyvyys Etelä-Savossa ei ole paras mahdollinen, se kun mielletään maakunnassa edelleen lähinnä Pohjois-Karjalan yliopistoksi. Vartiainen tiedostaa ongelman ja pitää avointa keskustelua yliopiston alueellisesta vaikuttavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä erittäin tärkeänä. "Siitä olen viime aikoina koettanut puhua, että jos me emme ole hyvä kansainvälinen ja tutkimusyliopisto, ei meillä ole alueellista vaikuttavuuttakaan."

Miettiessään mahdollisia syitä yliopistonsa matalaan profiiliin Etelä-Savossa Vartiainen listaa vieraalta tuntuvan nimen ja kampuksen sijainnin Mikkelin asemasta maakunnan kakkoskaupungissa, Savonlinnassa. Savonlinnan kaupunkirakenteessakaan yliopisto ei sijoitu kovin keskeiselle paikalle, ja Vartiainen epäilee, ettei yliopistoa ole aina osattu Savonlinnassa markkinoida. Muutos on kuitenkin tapahtumassa, hän lupaa.

Yhtenä huonon näkyvyyden syynä saattavat myös olla Savonlinnan kampuksen alat, käännös- ja kasvatustiede. Insinööritieteiden kampus olisi rehtorin arvion mukaan saattanut saada enemmän huomiota.


Joensuun yliopisto on koko Itä-Suomen yhteinen tiedeyliopisto


Ammatillinen täydennyskoulutus erilleen akateemisista jatkotutkinnoista

Copyright: Minna Surakka

Ammattikorkeakoululaitos on Vartiaisesta onnistuttu rakentamaan todella hyvin ottaen huomioon sen laajuuden. Menestyksestä kuuluu kiitos myös yliopistoille, jotka ovat tukeneet AMK-opettajien pätevöitymistä. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen tiedeyliopistoksi pyrkiminen ei herätä hänessä innostusta. "Ammattikorkeakoulu on monilla aloilla hyvin kehittynyt, mutta monilla aloilla sen muuttuminen ihan oikeasti korkeakouluksi on vielä aivan alkuvaiheessa", hän sanoo.

Jatkotutkinnoista puhuttaessa pitäisi tarkastella eri aloja erikseen, Vartiainen painottaa. On aloja, joilla jo on selvä jatkumo yliopisto-opintoihin, esimerkiksi sairaanhoitajat voivat jatkaa hoitotieteiden maisteriksi. Vartiainen pitää erittäin tärkeänä, että luodaan hyviä väyliä niille jotka haluavat jatkaa tiedekorkeakoulun puolelle, mutta varoittaa sotkemasta akateemista koulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta keskenään. Mikäli aloilla, joilla ei vielä ole akateemisten jatko-opintojen mahdollisuutta, todella tarvitaan maisteritason koulutusta, se voidaan parhaiten luoda yhteistyössä yliopistojen kanssa. Esimerkiksi onnistuneesta yhteistyöstä Vartiainen nostaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toiminnan.


Kaiken ammattiopetuksen ei tarvitse siirtyä ammattikorkeakouluihin


Ammattikorkeakoulujen kehittäminen enemmän tiedepainotteisiksi on Vartiaisen mielestä ongelmallista ennen kaikkea niiden oman kehityksen kannalta. "Ammattikorkeakouluväen pitäisi nyt itse miettiä, ovatko he pyrkimässä johonkin muuhun kuin mikä heille on luontaista. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen AMK-tutkintojen pohjalta on mielestäni eri asia kuin akateeminen koulutus."

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: