Opiskelijat pitäisi valmentaa verkossa oppimiseen

Helena Aarnio. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verkkokurssien alussa opettajien olisi syytä valmentaa opiskelijat verkko-opetuksen toimintakäytäntöihin. Jos valmennus unohtuu, sitä ei voida myöhemmin paikata määräämällä keskusteluaikoja ja pakottamalla jokainen viestimään niin ja niin paljon. Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Helena Aarnio sanoo, että verkossa oppimisesta ei tule mitään kuin korkeintaan satunnaisesti, jos valmentaminen unohtuu.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Helena Aarnio ihmetteli itsekin, miten ihmeessä tietoverkko voisi olla vuorovaikutuksen paikka. Sittemmin epäilyt ovat vaihtuneet alan tutkimushankkeiksi ja innostukseksi. Nyt tutkija uskoo, että vuorovaikutus verkossa voi olla hyvinkin antoisaa.


Painotin silloin sanatonta viestintää


Tutkimustensa perusteella hän sanoo nyt, että ihmisten on vaikea oppia vuorovaikutusta verkossa. Asian tekee vaikeaksi se, ettei ihminen tiedosta, kuinka omia toimintakäytäntöjä pitäisi kehittää vuorovaikutusta varten. "Verkossa ei tapahdu mitään, ellei ole taitava".


Pitäisi tietoisesti kehittää verkkovuorovaikutusta


Aarniokin uskoo, että parhaimmillaan verkossa oppii, kun oppiminen ei ole kopiointia eikä toistamista vaan tiedon rakentamista yhdessä muiden kanssa. Tutkimushankkeidensa pohjalta Aarnio on huomannut, että opettajille tulevat yleensä uusina asioina dialogisuus ja oppijakeskeinen autenttinen oppiminen. Monesti uusien käytäntöjen vieminen kouluun vaatii opettajilta ylimääräistä rohkeutta. Silloin Aarnion kokemusten mukaan auttaa se, että opettajat luovat pareina ja ryhminä uusia käytäntöjä ja saavat tukea toisiltaan.


Parhaimmillaan verkossa oppiminen on tiedon luomista ja rakentamista


Helena Aarnio on tutkinut, mikseivät opiskelijat innostu keskustelemaan. Hän uskoo, ettei helppoja ratkaisuja olekaan. Oleellista olisi kuitenkin saada opettajat valmentamaan oppilaitaan verkossa oppimiseen. Jos oppilaat eivät oivalla kurssin alussa, mitä heiltä odotetaan, hyvät ajatukset voivat valua hukkaan. Ylipäätään verkko-opetuksen pitäisi saada opiskelijat kokemaan, että tämä on meidän juttumme, Aarnio sanoo ja vinkkaa, että verkko-opetukseen kannattaisi ympätä niitä tietoja ja sitä osaamista, mitä elämässä ja työelämässä ylipäätään tarvitaan.


Jos valmennus unohtuu, tavallisista tempuista ei ole hyötyä


Aarnio uskoo, että vain lahjakkaimmat opiskelijat oppivat puhtaasti verkon välityksellä. Puhtaalla verkko-opetuksella oppilaitos voi toki ajatella säästävänsä, mutta Aarnion mielestä kyse on varsin lyhytnäköisestä säästämisestä, sillä suuri osa opiskelijoista kaipaa opettajan ohjausta, vuorovaikutusta ja mahdollisuutta ihmetellä yhdessä muiden kanssa.


Puhdas verkko-opetus on vaikeaa 70-80 prosentille opiskelijoista


Aarniosta on hienoa, että verkko-opetuksessa opiskelijat saavat omat tapansa oppia näkyville oppimisalustalle. "On valtavan hienoa, kun voi oppia toisten kanssa yhdessä tekemään asioita ja voi viisastua siinä luonnollisesti, eikä tarvitse aina pärjätä yksin".

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Opettajan osuus ei verkko-opetuksessa ole pieni


Aarniosta olisi hienoa, jos opittaisiin siihen, ettei kaikkea tarvitse tehdä hienosti, vaan kehitteillä olokin olisi sallittua ja siitä tulisi tekemisen ilo ja vapaus.


Opiskelijat joutuvat kehittämään taitojaan ja opettaja muuttamaan käytäntöjään


Nettiradio Mikaelin arkistosta: