Verkko-opetuksen teemasivusto

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Digitelevisio tuo mukanaan T-oppimisen
Televisiota on käytetty opetuksessa hyödyksi vuosikymmeniä. Siirtyminen digitaalisiin televisiolähetyksiin vuonna 2007 tuo kaiken kansan ulottuville myös T-oppimisen eli digitaalisen television vuorovaikutteisen käytön. Ensimmäiset kokeilut kertovat opiskelijoiden olevan kiinnostuneita T-oppimisesta. (Juttu on vuodelta 2005)

Etäopetuksen käytännöt pitäisi oppia myymään maailmalle
On suuri haaste tuhansista pienistä etäopetukseen liittyvistä tuotekehityshankkeista muutama mittava läpimurto. Niiden kanssa on osattava mennä maailmalle ja tehdä itse markkinoita, Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolin johtaja Markku Markkula sanoo. (Juttu on vuodelta 2003)

Etäopetuksessa kaivataan vaihtelua ja vuorovaikutusta
Hämeen ammattikorkeakouluun perustetussa eLearning Centre -kehittämisyksikössä on kerätty yhteen parhaina pidetyt verkko-opetuksen teoriat. Tutkijayliopettaja, FT Jorma Saarinen varoittelee sekä liiasta insinöörivetoisuudesta että pedagogivetoisuudesta. Mieluummin hän puhuu elämänläheisistä ja tarkoituksenmukaisista ratkaisuista, joissa yhdistellään etäopetusta ja lähitapaamisia. (Juttu on vuodelta 2004)

Etäopetuksesta tuli yritysten arkea
Yrityksissä on oivallettu, ettei etäopetukseen ostettu yksi työkalupaketti tuo välttämättä ratkaisuja arjen tilanteisiin, vaan työkaluja pitää pystyä räätälöimään ja jatkokehittämään itsekin. Kone Oy ja If Vahinkovakuutusyhtiö ovat kumpikin lähteneet kokoamaan palikoista ratkaisuja etäopetuksen tarpeisiin. eWSOY puolestaan etsii markkinoita vuorovaikutteisille oppimispalveluille oman Opit-palvelunsa kautta. (Juttu on vuodelta 2002)

Internetissä riittää oppimista
Otavan Opiston johtaja Hannu Linturin mielestä Internet näytti heti tullessaan ympäristöltä, jolla voidaan murtaa jäykkä koulutusjärjestelmä ja oppimisen jäykät säännöt. Koulutusjärjestelmä on osoittautunut hankalaksi tapaukseksi. Verkot on kyllä otettu sujuvasti oppitunneille mukaan, mutta perinteisillä opettamisen tavoilla on tukahdutetaan se, mikä verkko-oppimisessa on olennaisinta. (Juttu on vuodelta 2003)

Kun oppilaitokset tekevät itse itselleen, yritykset eivät kasva
eOpetuksessa on tällä hetkellä Suomessa vääristynyt tilanne, miettii eEemeli 2005 -palkinnon voittaneen Promentor Oy:n toimitusjohtaja Juha Telkkinen. Hän kummastelee nykytilannetta, että oppilaitokset tekevät itse eOpetusratkaisuja olemattomilla budjeteilla ymmärtämättä, kuinka isoja tuotantoprojektit ovat ja miten niitä pitäisi johtaa. Nykytilanteessa on vaarana, että pienet yritykset eivät kasva, kun kotimainen ostaja puuttuu ja vientituotteet jäävät syntymättä. (Juttu on vuodelta 2005)

Nuoret oppivat netistä silloinkin, kun eivät ajattele oppivansa
Olisi kiinnostavaa selvittää, miten nuoret oppivat Internetin kautta, kun eivät ajattele olevansa oppimassa, Internetix-oppimisympäristön verkkopedagogina vuodesta 1996 toiminut KL Jari Sarja sanoo. Hän kuuli Internetistä ensimmäistä kertaa reilut kymmenen vuotta sitten, eikä siitä mennyt kuin kaksi vuotta, kun omaksi leipätyöksi tuli toimivien verkko-opetuksen mallien kehittely. (Juttu on vuodelta 2003)

Online Educa Berlin 2002 valotti etäopetuksen trendejä
Nettivideoilla etäopetukseen erikoistuneet yritykset kertovat omista kokemuksistaan ja tuotteistaan. (Juttu on vuodelta 2002)

Opiskelijaliikkuvuus pitää ratkaista VirtuaaliAMK:ssa
Opiskelu virtuaaliammattikorkeakoulussa pitäisi pystyä tekemään joustavaksi ja osaksi arkea. Nyt ongelmana on se, etteivät opiskelija mahdu haluamilleen kursseille, verkko-opintojen yhteensopiminen omiin opintoihin on varmistettava erikseen eikä virtuaaliopintojen maksajasta ole takeita. Näihin asioihin kaipaa selkeyttä Mikkelin ammattikorkeakoulussa Virtuaaliammattikorkeakouluasioita koordinoiva projektipäällikkö Leena Varo-Honkonen. (Juttu on vuodelta 2005)

Opiskelijat pitäisi valmentaa verkossa oppimiseen
Verkkokurssien alussa opettajien olisi syytä valmentaa opiskelijat verkko-opetuksen toimintakäytäntöihin. Jos valmennus unohtuu, sitä ei voida myöhemmin paikata määräämällä keskusteluaikoja ja pakottamalla jokainen viestimään niin ja niin paljon. Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja Helena Aarnio sanoo, että verkossa oppimisesta ei tule mitään kuin korkeintaan satunnaisesti, jos valmentaminen unohtuu. (Juttu on vuodelta 2004)

Oppimispäiväkirjassa voi paljastaa itselleen yllättäviäkin asioita
Verkossa pidettävät nettipäiväkirjat tekevät tuloaan myös opiskelun osaksi. Kuopion yliopistossa kehitettyyn Onni-oppimispäiväkirjaan verkko-opiskelija voi kirjoitella itselleen tärkeitä asioita muistiin ja määritellä, mille alueille opettajat pääsevät kurkistelemaan. Onni on myös Virtuaaliyliopiston työkalu. (Juttu on vuodelta 2005)

Työelämässä kaivataan selkeitä etäopetusratkaisuja
Yrityksissä kaivataan etäopetusratkaisuja, jotka solahtavat helposti osaksi arkea eivätkä aiheuta ylimääräistä kiirettä ja stressiä. Entäpä jos työnteon ja oppimisen välillä ei välttämättä tarvitsisikaan olla raja-aitaa, vaan uudet menetelmät ja välineet helpottaisivat suoraan arkea työpaikoilla ilman, että väki istuisi suorittamassa kursseja? Muun muassa Nokia, Puolustusvoimat ja Fountain Park kehittävät itse työelämän tarpeisiin sopivia etäopetusmenetelmiä. (Juttu on vuodelta 2004)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uudet EU-maat rynnivät etäopetusmarkkinoille
Etäopetuksen ammattilaiset vuosittain kokoava Online Educa Berlin 2003 osoitti, että uudet EU-maat tulevat vauhdilla etäopetusmarkkinoille omine sovelluksineen. Nettivideolla kuullaan puolalaisten, romanialaisten ja venäläisten osallistujien mietteitä etäopetuksen trendeistä. (Juttu on vuodelta 2004)

Verkko-opetuksen laatu ei ole vielä kummoisissa kantimissa
Kun verkkoon aletaan suunnitella oppimateriaaleja, on pohdittava tarkkaan miten ne aikoo toteuttaa ja toteutukseen pitää panostaa aidosti. Verkko-opetuksen laatua tutkinut tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriosta arvioi, että tällä hetkellä taidokkuus ajaa vielä käytettävyyden ohi. Tutkimuksissa on huomattu, että vain pieni osa opiskelijoista oppii verkossa itsekseen lukemalla ja tekemällä tehtäviä. Valtaosa tarvitsisi ohjausta ja opetusta. (Juttu on vuodelta 2004)

Verkko-opetuksessa uskotaan nyt integroituun opetukseen
Yhtenä verkko-opetuksen uusista trendeistä pidetään integroitua opetusta. Jyväskylän yliopiston professori Päivi Häkkisen mukaan nyt haetaan monimuotoisia pedagogisia ratkaisuja, jotka ohjaavat opiskelijoita syvällisen ymmärryksen syntymiseen ja merkitykselliseen vuorovaikutukseen. Hänestä onnistunut verkkokurssi aktivoi toimimaan ajatuksellisesti. (Juttu on vuodelta 2004)

Verkko-opetus globalisoituu vauhdilla
Online Educa Berlin 2004 -konferenssi näytti, että verkko-opetuksen kysyntä kasvaa vahvasti Lähi-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Opetuksen maailma globalisoituu vauhdilla. Samalla kehitystyö siirtyy yliopistojen akateemisesta otteesta yhä enemmän asiakaslähtöiseen ja yritysmäiseen suuntaan. (Juttu on vuodelta 2004)

Verkko-opetus luo nahkaansa
Verkko-opetuksen kehittämiseen on kaadettu Suomessa veronmaksajien rahaa ennätysmäisesti. Kehitysjohtaja Jouni Kangasniemi opetusministeriöstä uskoo, että jatkossa opettajan työ muuttuu ryhmässä toimimiseksi ja siksi kouluihin muodostuu tiimejä, joissa on mukana teknisiä ja pedagogisia erityisosaajia. Helsingin yliopiston tutkija Liisa Ilomäki toivoo, että kouluissa unohdettaisiin tiedon kopioiminen Internetistä ja ryhdyttäisiin itse tuottamaan, esittämään ja julkaisemaan tietoa myös muiden iloksi. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelija Mikko Toriseva luottaa verkko-opetuksessa hyvään suunnitteluun. (Juttu on vuodelta 2003)

Verkko-opiskelu etsii paikkaansa
Verkko-opetus on löytämässä oman paikkansa, opiskelijamäärät kasvavat ja toimivista verkkokursseista alkaa olla kokemusta. Hankkeiden rahoitus on kuitenkin loppusuoralla. Suuri kysymys on, ehtivätkö virtuaalioppilaitokset löytää tavan rahoittaa toimintaansa ilman nykymuotoista hankerahoitusta? Miten virtuaalioppilaitokset voisivat jatkossa palvella opiskelijoita, miten niitä hallinnoitaisiin ja mistä löytyisi pysyvä rahoitusmuoto? (Juttu on vuodelta 2005)

Verkkoperustainen opetus kaipaa tutkimusta taustakseen
Verkko-opetus toimii tällä hetkellä parhaiten tilanteissa, joissa kysymys on kapea-alaisten tietojen ja taitojen välittämisestä opiskelijoille, Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen johtaja, kasvatustieteiden professori Jorma Enkenberg miettii. Verkkoperustaisen opetuksen tutkimuksen pioneereihin lukeutuva tutkija ja opettajien kouluttaja toivoo, että oppimista tarkasteltaisiin entistä enemmän tutkimuksen näkökulmasta. (Juttu on vuodelta 2003)

VirtuaaliAMK:sta vaikka porotietäjäksi
Iisalmelaiset agrologiopiskelijat tietävät nyt, mitä porotalous on todellisuudessa. Myyttisenäkin pidettyyn poromiehen ammattiin he pääsivät syventymään verkko-opintojen kautta. Nyt iisalmelaiset tietävät, että poro on kotieläin siinä missä lehmä ja lammaskin. Ja että opiskelu virtuaalimaailmassa onnistuu, kun jokainen ottaa osuudestaan vastuun. (Juttu on vuodelta 2003)

Virtuaalikorkeakoulut verkostoituvat
Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen projektipäällikkö Janne Sariola oli visioimassa virtuaaliyliopistolle hahmoa jo vuonna 1999. Hän kaipaa virtuaaliyliopistohankkeen kylkeen yritysyhteistyötä ja information brokereita, "opetuksen matkatoimistoja". Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön johtaja Marja Rautajoki on erityisen ylpeä tekeillä olevista simulaatioympäristöistä, joissa opiskelija pääsee ratkomaan ongelmia. Virtuaaliammattikorkeakoulun itäsuomalaisia verkostoja kutoo kasaan projektipäällikkö Jari Uimonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. (Juttu on vuodelta 2002)

Virtuaalikorkeakouluhankkeilla riittää pulmia ratkottavaksi
Virtuaaliammattikorkeakoulun on löydettävä ansaintalogiikka, Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Leena Vainio miettii. Hän on ollut mukana kehittämässä etäopetuksen muotoja 15 vuoden ajan. Helsingin yliopiston lehtori Kalle Romanov uskoo, että opettajat innostuisivat mukaan verkko-opetukseen, jos he saisivat sitä kautta yliopiston pätkävirkoihin jatkuvuutta, pystyisivät rajaamaan työmääränsä kohtuulliseksi ja voisivat kehittää omaa opetustaan. Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin (TITU) projektipäällikkö Petri Lounaskorven mielestä eniten verkko-opetuksen kehittämisessä kiikastaa se, että ihmisille pitäisi luoda aikaikkunoita opiskella työn ohessa ja opettajille taasen pitäisi raivata aikaa verkossa opettamiseen ja ohjaukseen. (Juttu on vuodelta 2004)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Virtuaaliyliopiston vakiinnuttamisella alkaa olla kiire
Suomen virtuaaliyliopistohankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson näkee suurena haasteena sen, etteivät yliopistojen tekniset perusjärjestelmät ole yhteensopivia. Virtuaaliyliopistossa mukana olevilla 21 yliopistolla on kullakin omat järjestelmänsä hallinnoida opiskelijoitaan, joten opiskelijan siirtyminen kotiyliopistosta yhteistyöyliopiston opintojaksoille tuo tullessaan ylimääräistä vaivaa hallinnolle. (Juttu on vuodelta 2005)

Yritykset etsivät etäopetuksen markkinarakoja
Siinä kun suomalaiset etäopetuksen kehittäjät vielä maistelevat, löytyisikö omista oivalluksista kaupallisia sovelluksia, pienet eurooppalaiset yritykset tekevät jo täyttä päätä kauppaa ja kehittävät saatujen kokemusten pohjalta omia tuotteitaan. Markkinaraot saattavat olla hyvinkin kapeita, asiakasryhmät suppeita ja menetelmien pitää venyä asiakkaan tarpeisiin. Kahden saksalaisyrityksen edustajat jutustelevat nettivideoilla. (Juttu on vuodelta 2004)