Mikkelin yliopistokeskus käynnistää tohtoriohjelmia

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ikiaikainen trauma korkeakoulun puuttumisesta helpottui Mikkelissä hivenen vuoden 2004 alussa, kun päivänvalon näki Mikkelin yliopistokeskus. Yliopistojen olemassaolo nähdään tässä maassa yhtenä alueiden kehittämisen tärkeänä työkaluna. Mikkelissä yliopistokeskus tarkoittaa kaupungissa jo pitkiäkin aikoja olleiden yliopistoyksiköiden tiiviimpää yhteistyötä, professuurien määrän lisääntymistä, maisteri- ja väitöskirjaopintoja sekä tutkimusta ja tuotekehitystä, joka hyödyttää alueen elinkeinoelämää. Siinä kun julkisuudessa otsikoita synnyttää yliopistokeskuksen rakennushankkeen rahoitusratkaisun viipyminen, pinnan alla tapahtuu ja samaan aikaan professuurien määrä on jo noussut kahdeksaan.

Kuusi yliopistokeskusta perustettiin paikkakunnille, joissa eri yliopistoilla on ollut ennestään toimintoja. Yliopistokeskusten sijaintipaikkakunniksi valikoituivat Seinäjoki, Pori, Kajaani, Kokkola, Lahti ja Mikkeli myös siksi, että näillä paikkakunnilla alueellinen kehitystyö on haasteellista, väestön koulutustaso on alhainen ja tutkimuksiin laitetut panokset pienempiä kuin perinteisillä yliopistopaikkakunnilla. Mikkelin yliopistokeskus tarkoittaa tällä hetkellä kahden ihmisen koordinaatioyksikköä, jonka tehtävät ovat varsin laajat ja työsarkana yliopistokentän uudistuvin osa. Mikkelin yliopistokeskuksen vahvuuksia ovat maaseutuosaaminen eli luomu, maaseudun kehittäminen, osuustoiminta sekä luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, kansainvälinen liiketoiminta, materiaalitekniikka kuten komposiitit ja pinnoitteet, puutekniikka, bioenergiatekniikka, ympäristöanalytiikka ja digitointiosaaminen.

Mikkelissä on jo saatu aikaan tohtorivalmennusohjelma, jonka toivotaan tuottavan aluetta palvelevia väitöskirjoja. Pääsihteeri Päivi Lehtonen toivoo, että työssä olevat ihmiset innostuisivat tekemään väitöskirjoja esimerkiksi väestön ikääntymiseen liittyvistä asioista.


Tämä on uudenlainen alku yliopistollisille toiminnoille
Väitöskirjoja syntyy ihmisten työyhteisöjä lähellä olevista asioista


Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Helsingin kauppakorkeakoulun kauppatieteiden kandidaatti -koulutusohjelma (BscBA) ja Pienyrityskeskus sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toiminnot. Lisäksi mukana on Kuopion yliopisto, jolla on soveltavan ympäristökemian laboratorioyksikkö Mikkelissä.

Mikkelin yliopistokeskuksen myötä Mikkelissä voi suorittaa ensimmäistä kertaa suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisen maisteritutkinnon. Alkuvuonna 2005 alkavat materiaalitekniikan DI-opinnot ja nuorisotutkimuksen maisterikoulutus. Syksyllä käynnistyy kestävän liiketoiminnan koulutusohjelma. Lisäksi professuurien määrä kasvaa parin vuoden aikana kahdeksasta yhteentoista.

Päivi Lehtonen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Maisteriohjelmat ovat uusi päänavaus


Mikkelin yliopistokeskukselle on suunniteltu omaa rakennusta. Rakennuksen paikasta ja rahoituksesta on mitelty näyttävästi julkisuudessa. Kaupungin johto haluaisi pitää yliopistokeskuksen Helsingin yliopiston ja kauppakorkeakoulun yksiköiden kupeessa ydinkeskustassa. Maakuntaliitto ja ammattikorkeakoulu ovat toivoneet rakennusta ns. Kasarmin kampukselle lähelle ammattikorkeakoulun pääkampusta. Samaan aikaan on väännetty, pitäisikö rahoituksen olla pääosin EU-rahaa vai valtion kukkarosta. Uutta rakennusta kaivataan, että yliopistokeskuksen yhteisille toiminnoille löytyisi koti. Tarvitaan kirjasto ja oppimiskeskus sekä ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä laboratorioita. Toiminnot pitäisi saada keskitettyä 5-7 pisteestä kolmeen, tuumaa pääsihteeri Päivi Lehtonen ja uskoo, että lopulta rakennuksen perustukset kaivetaan Tietotaitokortteliin kaupungin keskustaan.


Yhteiset tilat eivät toteudu ennen rakennushanketta


Tuoreiden raporttien mukaan suomalainen korkeakoulujärjestelmä kaipaa remonttia ja tiivistämistä. Päivi Lehtonen uskoo, että eduskunnan päätös viedä kuutta yliopistokeskusta eteenpäin pitää. Hän kuitenkin näkee, että yhteenliittymiä ja uudenlaisia, isompia yksiköitä syntyy tulevaisuudessa.


Myllerrystä on varmaan tulevaisuudessa


Suuri haaste on myös tehdä uudenlaista yliopistotoimintoa tunnetuksi eteläsavolaisille. Uutta on etenkin ajatus, että ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kuopion yliopisto kuuluvat myös osaksi yliopistokeskusta. Päivi Lehtonen kuitenkin uskoo, että tuttuus löytyy toiminnan kautta. Tällä hetkellä järjestetään esimerkiksi avoimia yleisöluentoja.


Tunnetuksi tekemisessä on iso haaste
Imuroivatko yliopistot Etelä-Savosta vain rahaa?


Lähitulevaisuuden haasteet ovat laadussa ja kansainvälistymisessä, Lehtonen linjaa. Hän toivoo, että keskityttäisiin jo valituille aloille, eikä lähdettäisi rönsyilemään. Kasvua on joka tapauksessa luvassa pari seuraavaa vuotta.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Valituilla aloilla haluamme olla arvostettuja ja tunnettuja


Entä sitten ikuinen kädenvääntö siitä, kilpailevatko Mikkelin ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus keskenään. Lehtonen näkee, että pikemminkin yhteisiä kehittämisen paikkoja on enemmän kuin julkisuudesta voisi päätelläkään. Hän uskoo, että kunhan vahvuuksia tuodaan esille ja yhteistyö syvenee yhteisillä aloilla, kilpailukin alkaa näyttää keinotekoiselta.


Synergiaetuja on enemmän kuin tiedetäänkään


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: