Ääneenajattelututkimus tuo ratkaisun moneen ongelmaan

Erilaiset kääntämisen aikana tapahtuvat prosessit kiinnostavat kielitieteilijöitä. Ratkaisuja niiden tutkimiseksi on etsitty eri tieteenaloilta, kuten psykologiasta. Savonlinnassa on tehty pioneerityötä tutkimalla käännösprosesseja ääneenajattelun avulla. Yllättäen hiljaiset suomalaiset ovat hyviä ääneenajattelijoita.

Riitta Jääskeläinen. Copyright: Minna Surakka

Riitta Jääskeläinen Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokselta on tutkinut käännösprosesseja ääneenajattelu- eli think aloud -metodin avulla. Hän teki pro gradunsa aiheesta vuonna 1987 ja väitteli tohtoriksi 1999. Tutkimuksessa koehenkilöt käänsivät tekstejä kertoen samanaikaisesti ääneen mitä ajattelivat.


Miten tutustuit tähän tutkimusaiheeseen?

Ääneenajattelun käyttämisellä tieteellisen tutkimuksen apuvälineenä on pitkät perinteet psykologian alalla. Sen avulla on muun muassa selvitetty ihmisaivojen toimintaa tietokoneen tekoälyä suunniteltaessa. Psykologiassa on muutenkin käytetty ajatteluprosessin tutkimusta huomattavasti kauemmin kuin käännösprosessin tutkimuksessa, mm. kirjoitusprosessin tutkimukseen. Psykologian tuntemus auttaakin huomattavasti ääneenajattelututkimuksen tulosten analysoinnissa. Jääskeläisen mukaan olisi kiinnostavaa tutkia, vaikuttavatko tutkittavat kieliparit ääneenajatteluun. Jos kielet ovat läheistä sukua toisilleen, jääkö vähemmän asioita ääneenajateltavaksi?


Miten kieliparikohtaisia tutkimustulokset ovat?
Miten kääntäjän saa innostumaan ääneenajattelusta?


Ääneenajattelututkimuksella on monia positiivisia puolia. Sen avulla on saatu osoitettua se, millä eri tavoin kääntäjä voi päästä hyvään lopputulokseen ja se, että siihen pääsemiseksi ei ole vain yhtä ainoaa tapaa. Opettajien ei enää tarvitse luottaa pelkkään kielelliseen intuitioon, vaan he voivat käyttää apunaan tieteellisiä tosiasioita.

Kääntäjä pohtii käännösratkaisujaan. Copyright: Leena Rajamäki

Ääneenajattelututkimuksen tulokset ovat avuksi myös kääntämisen opiskelijoille, koska ne voivat antaa eväitä ja välineitä oppimiseen. Tämän lisäksi ammattimaiset kääntäjät voivat saada pohdittavaa oman työskentelynsä tueksi. Tutkimus auttaa heitä käsittämään, ettei kääntämisen tarvitse olla pelkkä automaattinen prosessi, vaan että pohtimistakin tarvitaan.

Käännösprosessin tutkimus on elintärkeää itse tieteenalalle. Sen avulla saadaan parempi kuva siitä, mistä kääntämisessä on kyse. Käännöstiede on monitieteinen laji, mikä tulee selvästi esille myös sen tutkimuksessa. Käännöstieteen tutkimus lisää myös kääntäjien työn arvostusta, kun nähdään miten vaativa ja monitahoinen ammatti se on.


Mitä ääneenajattelututkimuksen jälkeen?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: