Onko kissan paijaaminen aina pahasta?

Marja Sten. Copyright: Mervi Sensio

Allergian hoito lähtee yleensä siitä, että allergiaoireita aiheuttavaa tekijää vältetään. Toisaalta päinvastaisiakin hoitomuotoja on olemassa, kuten siedätyshoito. Joku tutkimus jopa väittää, että kissan paijaaminen ei olekaan aina pahasta, eikä lisää riskiä allergisoitua eläimille. Keuhkolääkäri Martti Torkko ja ihotautilääkäri Marja Sten ovat tekemisissä allergioiden kanssa päivittäin. Keuhkolääkäri tutkii potilaitaan hengitysteissä esiintyvien oireiden takia ja iholääkäri iholla näkyvien ja tuntuvien oireiden takia. Miten lääkäri saa tolkkua, mikä hoito on kenellekin parhaaksi?

Kuka tahansa voi allergisoitua minkä ikäisenä tahansa. Martti Torkko kertoo, että selkeä altistava tekijä on perimä. Jos vanhemmat ovat allergisia, lapsella on suurempi riski allergisoitua kuin terveiden vanhempien lapsella. Mutta yhtä hyvin allergisia lapsia voi syntyä terveillekin vanhemmille. Allergiaa ei myöskään voi erityisesti ennaltaehkäistä ja vanhoja viisauksia, miten allergiaa voi yrittää välttää, on romutettu uusimmilla tutkimuksilla. Yhtä vanhaa sanontaa tutkimukset kuitenkin yhä tukevat. Maalaismiljöössä eläinten keskellä kasvaneet lapset ovat vähemmän allergisia kuin kaupunkilaislapset. Kaupunkilaisia ei kuitenkaan auta, että eläimiä rahdattaisiin kaupunkeihin, sillä kaiken kaikkiaan tämän sairauden kanssa ollaan pitkälti tuurin armoilla.


Martti Torkko, mistä allergiat johtuvat?
Maalaislapset terveempiä kuin kaupunkilaiset
Marja Sten, pystyykö allergiaa ennaltaehkäisemään?


Marja Sten tutkii kahta eri allergiatyyppiä. Välittömän allergian tunnistaa nopeasta reaktiosta. Oireet syntyvät minuuteissa kun allergiaa aiheuttavan tekijän on kohdannut. Tyypillinen allergisoiva tekijä on eläin tai siitepöly. Viivästynyt reaktio taas syntyy kosketusallergiassa. Nikkelillä höystetty rihkamakorvakoru alkaa kutittaa korvaa neljän tai viiden vuorokauden kuluttua ja kutinaa seuraa ihottuma. Allergia on syntynyt. Seuraavan kerran kun korvakoru kiinnitetään korvaan, se alkaa kiusata jo muutamien tuntien kuluttua. Allergisoitumisen jälkeen elimistö tunnistaa nikkelin mistä ihon kohdasta tahansa ja ihottumaa syntyy farkun napistakin. Elimistö myös muistaa allergiansa aina, kun allergiaa aiheuttava tulee lähelle. Jos elimistö ei saa muistutusta riittävän usein, se saattaa unohtaa koko allergian ja vuosien kuluttua huomaa, että ennen ihottumaa aiheuttanut ei enää teekään mitään oireita. Välittömissä allergioissa voidaan ajatella asiaa päin vastoin. Siedätyshoidolla elimistö saattaa tottua allergian aiheuttajaan ja elimistön mekanismi kääntyy niin kuin se on alun perin ihmiselle tarkoitettukin.


Ihotautilääkärin tutkimukset
Miten allergioita hoidetaan?


Allergialääkkeet mielletään useimmiten vain oireita hillitseviksi lääkkeiksi, mutta niillä on usein positiivisia vaikutuksia myös taudin kulkuun ja ne saattavat esimerkiksi siirtää astmaan sairastumista. Mitkään lääkkeet eivät kuitenkaan varsinaisesti paranna allergiaa. Ainoastaan siedätyshoito vaikuttaa elimistöön niin, että allergia saattaa kadota. Martti Torkko tekee yksikössään Mikkelin keskussairaalan keuhkotautien poliklinikalla potilailleen siedätyshoitoa. Koko allergikkojen määrään nähden tätä hoitoa voidaan antaa vain pienelle joukolle, sillä hoito vaatii tarkan diagnoosin ja muutoin terveen ihmisen. Torkko toteaa, että siedätyshoidolla moni saa apua allergiaansa, mutta mullistavaa hoitomuotoa siitä ei allergisille tai astmaisille tule.


Siedätyshoito pureutuu syihin
Allergialääkkeet hillitsevät oireita, mutta myös...


Allergiset ovat innokkaita luonnonlääkkeiden käyttäjiä. Martti Torkko ei kuitenkaan näe allergioiden hoidossa luonnonlääkkeille sijaa ja pitää niitä joskus jopa haitallisina. Luonnonlääkkeillä ei Torkon mielestä ole myöskään riittävää näyttöä luotettavuudesta tai tehosta. Hän ymmärtää kuitenkin, että ihmiset lähtevät kokeilemaan allergioiden hoidossa erilaisia vaihtoehtoja, sillä jatkuvaa lääkkeiden käyttämistä vierastetaan. Myös Marja Sten varoittaa luonnon lääkkeistä, mutta löytää niistä hyviäkin puolia. Hänkin kaipaa kattavia tutkimuksia luonnon lääkkeiden vaikutuksista. Niiden myötä allergisellekin saattaisi löytyä varteenotettavia vaihtoehtoja.


Varoituksen sana luontaistuotteista, mutta hyvääkin niissä on


Allergiat muuttuvat ajan myötä ja jopa katoavat. Lääkäri-asiakassuhteen yksi tavoite on löytää lääkkeiden kanssa sopiva tahti, miten lääkkeet sovitellaan sopivaksi meneillään olevaan olotilaan. Marja Sten sanoo, että oireiden kadotessa lääkkeitä voi yleensä turvallisesti kokeilla vähentää tai jopa jättää pois, sillä hengenvaaralliset allergiat ovat harvinaisia.


Mistä tietää, milloin lääkitys pitää muuttaa?


Martti Torkko. Copyright: Mervi Sensio

Pahimmillaan allergia rajoittaa ihmisen elämää päivittäin ja voi vaatia jopa ammatinvaihtoa tai totaalista elinympäristön muuttamista. Tämän päivän allergiahoidossa tavoitteena kuitenkin on, että allerginen elää normaalia elämää. Ketään ei automaattisesti määrätä tekemään niin tai näin tai välttämään tiettyjä ruokia, jos vain yksi ruoka-aine aiheuttaa allergiaa. Marja Sten toteaa, että allergisten ei toivota eriytyvän tavallisten ja terveiden joukosta, sillä normaali elämä pöpöineen päivineen voi toimia myös siedätyshoitona.


Martti Torkko, miten allergisia suomalaiset ovatkaan?


Atopia on allergiaa suppeampi käsite. Sillä tarkoitetaan henkilön periytyvää taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä esiintyville allergeeneille, kuten siitepölylle tai eläinpölyille.

Takaisin