Paavolainen Aunuksessa

Copyright: Heikki Myyryläinen

Palatessaan ensimmäiseltä lomaltaan Helsingistä Paavolainen tapasi 1. Tiedoitusosaston päällikkö Martti Haavion 19.9.1941 Mikkelissä. Haavio värväsi Paavolaisen omaan komppaniaansa Nurmoilaan, jossa Paavolainen vietti koko loppusyksyn. Paavolaisen Nurmoilassa oloaika muodostui luovaksi kaudeksi, jonka aikana syntyi artikkeleita, kuvia ja lopuksi Synkkä yksinpuhelu -teos.

Paavolaisen tunnetuin kuvaus tältä ajalta on lyyrinen ’Aunus harmaasilmä’, jota hän esitti kirjallisissa tilaisuuksissa. ’Aunus harmaasilmä’ myös julkaistiin ennen joulua 1941 sekä Helsingin Sanomissa että Suomen Sosialidemokraatissa.

Itä-Karjalaan saavuttuaan Paavolainen tapasi lukuisia ystäviään. Näitä olivat mm. Yrjö Jylhä, Aarne Nopsanen, Sakari Pälsi, Teuvo Tulio, Lorenz von Numers ja Gunnar Johansson. Nurmoilasta Paavolainen teki lukuisia retkiä lähiympäristöön.

Syyskuun 21. päivänä Paavolainen kävi Pälsin ja Nopsasen kanssa Aunuksenkaupungista hieman syrjässä sijaitsevassa Pyhän Maarian kirkossa ja kalmistossa.

Copyright: Heikki Myyryläinen
Vaikutelmia Pyhän Maarian kirkosta


Syyskuun 23. päivänä 1941 Paavolainen teki Haavion ja valokuvaaja Aavikon kanssa retken Vasojärven luostariin, Pyhäjärvelle ja Prääžään. Aunukselaiset kylät vaikuttivat syvästi Paavolaiseen.


Oleileva harmaa aunukselainen kylä
Kekšoin tšasouna


Syyskuun 28. päivä oli suuri retkeilypäivä Paavolaiselle. Tuolloin hän teki ensimmäisen matkansa Syvärille Haavion ja Jylhän kanssa. Heidän reittinsä kulki Karelskajan ja Kinkijevan kylien kautta ’Swir 3:n’ suurelle voimalaitokselle ja Podporožeen eli Syvärinkaupunkiin. Tällä matkalla Paavolainen näki ensimmäisen kerran Karjalan suojelupyhimykselle Aleksanteri Syväriläiselle omistetun luostarin, johon hän myöhemmin tutustui lähemmin. Syvärin näkeminen teki Paavolaiseen vaikutuksen. Myös matka Syvärin yli syöksyveneellä sävähdytti häntä.

Aunukselainen maisema kesällä 2000. Copyright: Kyösti Malmi

Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavana päivänä Paavolainen teki matkan sinne Haavion, Jylhän, Nopsasen ja Pälsin kanssa. Kaupungin takana paloi yhä Solomannin kylä, kun TK-miehet Nurmoilasta saapuivat Petroskoihin. Ryhmä yöpyi Petroskoissa ja kierteli koko seuraavan päivän kaupungilla. Keskikaupunki oli kokenut suuria tuhoja, mutta esim. hallituspalatsi, yliopisto ja synnytyslaitos olivat säilyneet ehjinä. Paavolainen oli mielestään hyvin harvoin tavannut Petroskoita luonteenomaisempaa neuvostovenäläistä kaupunkia.

Petroskoista palattuaan Paavolainen teki jälleen matkan Syvärille. Tällä retkellä hän näki ensimmäistä kertaa kauniin Kuujärven, josta Yrjö Jylhä on kirjoittanut tunnetun runonsa.

Nurmoilasta Paavolainen teki moneen otteeseen tutustumisretkiä lähialueen kalmistoihin, jotka koskettivat joka kerran hänen sydäntään.


Aunuksen salaperäiset kalmistot


Syöksyveneellä yli Syvärin. Copyright: Lauri Lehto

Kierrellessään kyliä Paavolainen ryhtyi keräämään Sakari Pälsin kanssa järjestelmällisesti sekä vanhoja kansanomaisia esineitä että pyhäinkuvia Kansallismuseon kokoelmia varten. Kansallismuseossa ei ollut minkäänlaista ikonikokoelmaa, mikä oli Paavolaisen mielestä valtava puute. Karjalassa oli runsaasti kreikkalaiskatolista väestöä. Museoarvoa omaavia esineitä oli paljon suomalaisten haltuun joutuneilla alueilla monissa tyhjennetyissä kylissä. Niiden pelastaminen oli ensiarvoisen tärkeää, koska sateet ja tuleva talvi uhkasivat tuhota kiireessä ulos jätetyt esineet.


Aleksanteri Syväriläisen luostari


Marraskuun 13. päivänä Paavolainen teki matkan Vepsään Haavion ja Pälsin kanssa. Tämä oli hänen ensimmäinen suuren tyylin löytöretkensä Itä-Karjalassa. Matkan seurauksena Paavolainen kirjoitti kuvauksen ’Tuntematon Vepsä’, jossa hän turvautui jälleen ’ajattelevaan maisemaan’. Omien sanojensa mukaan Paavolainen ei osannut kirjoittaa sotapropagandaa, koska ei osannut valehdella. Paavolaisen vaikutelmat vepsäläisistä eivät olleet kovin myönteiset. Hänen mukaansa he olivat sukulaiskansaa, mutta eivät enää sukulaisheimoa, kuten Aunuksen karjalaiset. Vepsäläisten torjuva suhtautuminen suomalaisiin kiinnosti Paavolaista. Aunukselaisesta vieraanvaraisuudesta ei näkynyt jälkeäkään.

Copyright: Lauri Lehto

Palattuaan Vepsästä Nurmoilaan Paavolainen peruutti lomansa "jyrkästi ja kertakaikkisesti - ja poikien suuren naurun aiheeksi". Lomansa peruuttamista hän perusteli tyytymättömyydellä töihinsä. Tosi asiassa tärkein syy kuitenkin kaiketikin oli pitkäaikaisen seurustelusuhteen katkeaminen kirjailija Helvi Hämäläiseen. Paavolainen oli kieltäytynyt menemästä naimisiin Hämäläisen kanssa. Hämäläinen katkaisi sitten suhteen Paavolaiseen. Paavolainen on sanonut Helvi Hämäläisen olleen ainoa nainen, joka uskalsi jättää hänet.

Loman peruuttamisen jälkeen Paavolainen oli aktiivisimmillaan TK-kirjoittajana. Jo marraskuussa valmistui ’Syvärin virsi’ -kirjoitus, jonka jälkeen Paavolainen muokkasi vielä uudelleen jo lokakuussa 1941 valmistunutta juttua ’Aunus Harmaasilmä’. Joulukuussa valmistui kirjoitus ’Taistelun melskeen tauottua’. Useimmat Olavi Paavolaisen TK-artikkeleista julkaistiin Suomen Kuvalehdessä, Helsingin Sanomissa ja Uudessa Kuvalehdessä. Nurmoilassa ollessaan Paavolainen toimi myös virallisena TK-kuvaajana.

Joulukuussa 1941 Paavolaisen TK-komppaniassa tapahtui ’vuosisadan ryyppäys’, jossa Paavolainen kunnostautui.


Kaikki päissään...


Kevät tämän päivän Nurmoilassa. Copyright: Heikki Myyryläinen

Paavolaisen seurana komppaniassa ei ollut montaa miestä jouluna. Joulua Nurmoilaan jääneet viettivät perinteiseen tapaan: jouluateria, alkoholia ja joulupaketit. Uudeksi vuodeksi pääosa lomalaisista palasi takaisin Nurmoilaan. Paavolainen lähti Helsinkiin 5.1.1942 kokoamaan yhdessä Haavion kanssa ’Taistelu Aunuksesta’ -teosta, jonka piti rakentua TK-miesten artikkeleista. Teosta ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Nurmoilaan Paavolainen palasi Helsingistä 4.4.1942. Venäläisten aloittama suurhyökkäys 11.4. sekoitti myös Paavolaisen elämää. Hän kuitenkin kävi Syvärillä Podropožessa 12.-13.4. Syvärin taistelu kääntyi suomalaisten voitoksi. Pian sen jälkeen tapahtui Paavolaisen sanojen mukaan rintamanosan ’mahtavin ryyppäys’.


Takaisin