Jatkosodan alkuvaiheet Laatokan Karjalassa

Suomalaiset panssarintorjuntamiehet ampuvat. Copyright: Lauri Lehto

Talvi- ja jatkosodan välisenä aikana Olavi Paavolainen työskenteli Finlandia Uutiskuvan (FU) kuvaosaston kuvalehtijaoston jaostopäällikkönä sekä toimitti suuren suosion saaneen kuvateoksen ’Karjala - muistojen maa’.

Kesäkuun 17. päivänä 1941 Paavolainen sai palvelukseenastumismääräyksen ja joutui matkustamaan Vilppulaan, jossa muodostettiin suoraan Päämajan Tiedoitusosaston alaiset Tiedoituskomppaniat eli propagandakomppaniat saksalaisen mallin mukaan. Paavolainen sijoitettiin 6. Tiedoituskomppaniaan. TK-miehet voivat liikkua vapaasti sotatoimialueilla ja kaikissa portaissa. Paikallisilla komentajilla ei ollut heihin käskyvaltaa.

Jatkosodan syttyminen 25.6.1941 ei saanut Paavolaista innostumaan varauksettomasti.


Paavolaisen suhtautuminen ylipäällikön päiväkäskyyn


Kesäkuun 30. päivänä 1941 Paavolaisen TK-komppania sai siirron Joensuuhun, josta matka jatkui lyhyen pysähdyksen jälkeen Ilomantsiin. Ensimmäisen retkensä rintamalle Paavolainen teki 4.-10.7. aluksi yhdessä TK-piirtäjä Erkki Koposen ja TK-valokuvaaja Ottmar Nyblinin kanssa Koitajoelle ja Ilajanjärvelle ja sieltä Koposen kanssa (5.7.) ratsain Niemenjärvelle ja Lengonvaaraan, josta rajalinjalle oli noin 400 metriä. Toisen kerran Paavolainen kävi rintamalinjassa 10.-13.7. eli heti edellisen perään. Tällä kertaa hänen mukanaan olivat Olof Enckell, Koponen ja Nyblin. Heinäkuun 19. päivänä Paavolainen kävi katsomassa sikäläistä vankileiriä Issakassa. Leirin olot tekivät häneen myönteisen vaikutuksen.

Heinäkuun 25. päivä Paavolaisen TK-komppania siirtyi Tolvajärvelle, jossa se vietti neljä päivää. Siellä Paavolainen sai tulikasteensa suomalaisjoukkojen yrittäessä tehdä hyökkäyksen Ristisalmen yli. Hyökkäysyritystä edelsi 45 minuuttia kestänyt tykistövalmistelu. Paavolainen joutui muiden suomalaisten mukana vihollisen 8-tuumaisen tykistön tuliportaisiin, jotka saivat aikaan jonkin verran paniikkia lähes kaikissa. Mitään ruumiillisia vahinkoja ei Paavolaiselle tullut, mutta muiden mukana hänenkin hermonsa pettivät.

Ristisalmen ylitys epäonnistui täysin. Tästä syystä myös TK-ryhmän saalis oli hyvin vähäinen. Heinäkuun 1941 lopulla Paavolainen komennettiin takaisin Ilomantsiin, josta tuli 2.8. komennus Loimolaan talvisodan kuuluisien Kollaan taistelupaikkojen lähistölle. Loimolassa Paavolainen viipyi 24.8. saakka, jolloin hän palasi Evonniemeen. Paavolaisen sota Loimolassa oli istumasotaa, ja hänelle jäi aikaa suunnitella TK-artikkeleitaan, valokuvata ja koota vaikutelmia. Yhdessä Matti Kurjensaaren kanssa hän teki tutustumisretkiä Kollaan taistelupaikoille.

Elokuun 27. päivänä 1941 Paavolainen ylitti ensimmäisen kerran vanhan rajan, kun hänen osastonsa siirrettiin Tšalkiin Itä-Karjalaan kuorma-autoilla. Tšalkissa Paavolainen vietti parisen viikkoa ja hänen innostuksensa oli siellä ehkä korkeimmillaan koko sodan aikana. Tšalkin seutu lumosi Paavolaisen.


Sinisen Kukan maa
Vanhan kansanrunouden kotipesät


Ensimmäisen kerran jatkosodan aikana Paavolainen oli lomalla 11.-19.9.1941. Pääosan lomastaan hän vietti Helsingissä. Paavolaisen pitkäaikainen suhde Helvi Hämäläiseen oli näihin aikoihin kriittisessä tilassa. Mahdollisesti tästä syystä hän kieltäytyi muista hänelle kuuluneista lomista syksyn aikana.


Takaisin