EU on haluttu klubi

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laajeneminen itään leimaa EU:n lähivuosien toimintaa. Vuoden 2002 loppuun saakka käydään neuvotteluja 10 uuden jäsenmaan kanssa niin, että uusi, laajentunut komissio voisi aloittaa vuoden 2005 alussa. Edessä on melkoinen sisäpoliittinen vääntö monissa maissa. Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat varsin empien uusien maiden jäsenyyteen. Pelätään työttömyyttä, rikollisuutta ja tukirahojen pienenemistä. Tässä jutussa tutkija kuitenkin varoittaa käymästä liian ruusunpunaista keskustelua laajenemisesta.

Uudet klubijäsenyyden hakijamaat ovat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Kypros ja Malta. Bulgaria ja Romania eivät vielä tässä vaiheessa ole valmiita liittymään. Laajentuessaan EU kasvattaa pinta-alaansa 34 %, ja väestö lisääntyy 28 %. Pitäisikö laajentuminen nähdä uhkana vai mahdollisuutena? Siitä ainakin ollaan yksimielisiä, ettei laajentumisen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia ole yrityksissä varaa jättää hyödyntämättä.

EU on maailman tehokkain rauhanliike
Ulkoministeriön valtiosihteeri, EU-suurlähettiläänä toiminut Antti Satuli uskoo, että pitkällä aikavälillä Suomi hyötyy laajentumiskehityksestä. Suomen puheenjohtajakaudesta vuoden 2006 loppupuolella on kuitenkin odotettavissa melkoinen diplomaattinen taidonnäyte, kun EU:n budjetti lyödään lukkoon vuoteen 2013 saakka. Samaan aikaan maalisvaalit 2007 tuovat tasapainotteluun oman sisäpoliittisen lisämausteensa.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Populismi vältetään kunnon kansalaiskeskustelulla
Tutkija Peter Ekholm luotsaa Sitrassa Eurooppa 2020 -projektia, joka hahmottelee EU:n lähivuosikymmenten kehitysnäkymiä. Hänen mielestään kansalaisille pitäisi reilusti kertoa myös laajentumisen uhkista, ettei poliittiseen kenttään repeä populistisen puolueen mentävä aukko. Mahdollisesti alenevien EU-tukien perään hän ei kehota itkemään, sillä vuosittainen jäsenmaksukaan ei hänen mielestään "ole edes kunnon tippi".

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: