Yksityisille kauneudenhoito, kunnalliselle terveydenhoito

Mauri Hakala. Copyright: Mervi Sensio

Mikkelissä hammashoidossa täytetään maaliskuussa voimaan tulevan hoitotakuun asettamat velvollisuudet, toteaa Mikkelin kaupungin ylihammaslääkäri Mauri Hakala toteaa. Kuntalaisten hampaiden terveydentila voidaan pitää kunnossa lain säätämien aikojen raameissa. Entistä tarkempaa rajanvetoa tarvitaan kuitenkin terveyden- ja kauneudenhoidon välille, sillä esteettisiin hoitoihin kunnan hammaslääkärillä ei riitä aika. Sellaiset toimenpiteet Hakala suo mielellään yksityiselle ja näkee sillä puolella markkinarakoa riittämiin.

Ylihammaslääkäri Mauri Hakala kertoo, että jos keskiarvoilla seurataan lasten hampaiden reikien määrää, nykytenavilla ei ole hampaiden suhteen hätäpäivää. Hampaiden kunto on kuitenkin suoraan yhteydessä lasten hyvinvointiin ja perheiden sosiaaliseen tilanteeseen ja se tarkoittaa, että on pieni, mutta kasvava joukko niitä lapsia, joiden hampaat ovat erittäinkin huonossa jamassa. Jos perhe on hajallaan, ei hampaiden harjaus ole ensimmäisenä mielessä. Aikuisten ja nuorten hampaiden terveyteen voidaan olla varsin tyytyväisiä, sillä hampaat ovat selvästi ulkonäköseikka. Hoidetut hampaat kuuluvat jo yleiseen siisteyteen ja niin työ- kuin vapaa-ajallakin ihmiset haluavat näyttää hyvältä. Se motivoi tarttumaan harjaan. Hampaiden puhtaanapito onkin tärkein ja riittävä toimenpide, jos haluaa hymyillä siisteillä hampaillaan.


Lasten hampaat, hyvät vai huonot?
Entä aikuiset?
Miksi fluoritabletteja ei enää tarvita?


Hyvään hammashoitoon kuuluu, että kalusto tarkastetaan säännöllisesti, jotta pikkuvikoihin päästään puuttumaan ajoissa. Mauri Hakala toteaa, että kunnalliset hammaslääkärit ja -hoitajat pystyvät nykyresursseilla tarkistamaan ja hoitamaan kunnalliseen hoitoon hakeutuvien hampaat kohtuullisessa ajassa, mutta jos kaikki hoidon tarpeessa olevat tupsahtavat kunnan hammaslääkärin oven taakse, resurssipula on pahasti kimpussa. Vaivan vaara on toki nytkin olemassa niin kuin kaikilla muillakin kunnan sektoreilla. Hammashuollossakin on saatava samalla porukalla entistä enemmän aikaiseksi. Tavallista ruuhkaa on jo vuosia hallittu muun muassa uudella työnjaolla. Hakala näyttää tilastoa 5-vuotiaiden hammastarkastuksista, jotka nykyään tekee lähes sataprosenttisesti hammashuoltaja.


Hammaslääkärit pitää saada tekemään hammaslääkärin työtä
Mitähän hoitotakuu tuokaan tullessaan?


Jotta kunta voi täyttää lain vaatimukset hampaiden hoidon osalta, tarvitaan osaavia hammaslääkäreitä, -hoitajia ja -huoltajia. Hakala toteaa, että hammasalalla on on alueellisia ja määrällisiä ongelmia saada henkilökuntaa. Porukkaa ei valmistu tarpeeksi paikkaamaan eläkkeelle poistuvien vapautuvia virkoja ja kun hammaslääkärien koulutukset painottuvat etelään ja länteen, kärsii tästä erityisesti Itä-Suomi. Alue kun ei vedä niitä vähiäkään tuoreita hammaslääkäreitä.

Nykyään kunnallinen pesti kuuluu kaiken lisäksi niihin työpaikkoihin, jotka suorastaan työntävät työmarkkinoilla olevia luotaan poispäin. Vapaaehtoisesti harva sinne hinkuaa ja jos joku niin tekee, hän tietää ainutlaatuisuutensa ja vaatii palkaksi mahdottomia. Hakala pohtii, että kunnan pestin karsastamisessa ei ole kyse vain kunnallisen alan työpaikan karsastamisesta, vaan yleensäkin vakituisesta työpaikasta. Se ei ole enää trendikästä. Vakipestin haltijan kun pitää sitoutua työhön pitkälle tulevaisuuteen. Hän saa vakituisen palkan, mutta joutuu kuuntelemaan toisia lomien pitämisissä ja työjärjestyksessä. Keikkalääkärillä on valta omissa hyppysissään. Hän kuittaa tilin kouraansa pestin päätyttyä ja suuntaa kaverin kanssa vaikka maailmanympärysmatkalle. Ei siteitä, ei velvollisuuksia, Hakala pohtii. Se on nuorille tyypillisempi tyyli elää nykymaailmassa ja ansaita.


Ovatko hammasalalla koulutusasiat kohdallaan?


Hakala arvioi, että hammaslääkäreistä ehkä noin puolet työskentelee yksityisellä puolella ja puolet kunnallisella. Joukossa on myös paljon sellaisia, joilla on sekä virka että yksityinen vastaanotto. Yksityisiä tarvitaan, tietää Hakala, sillä ihmisten suissa riittää siistittävää ja korjattavaa. Erilaista näkemystä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on kuitenkin siitä, mitkä työt kenellekin kuuluvat ja paljonko ne saavat maksaa. Yksityisten hammaslääkärien mielestä yksityisellä tehtävän hoidon pitäisi maksaa potilaalle saman verran kuin kunnallisessa tehtävän vastaavan hoidon. Se on väärä vaade, miettii Mauri Hakala.

Tällä hetkellä Kansaneläkelaitoksen maksamilla yhteiskunnan varoilla kustannetaan yksityisessä hoidossa esimerkiksi näkyvien amalgaamipaikkojen vaihtaminen valkeisiin muovipaikkoihin, missä kyse on usein vain kauneudenhoidosta. Toisaalla kun hampaattomalle tai melkein hampaattomalle tehdään yksityisellä proteesi, ei sitä korvata, vaikka kyse on selvästi ihmisen terveydentilan vaalimisesta. Hoitojen tarpeellisuutta pitäisi Hakalan mielestä tarkastella entistä tarkemmin, jotta yhteiskunnan varoin on varaa tukea oikeita asioita. Yksityisellä sektorilla riittäisi kaikesta huolimatta varmuudella töitä, jos yksityinen klinikka toimisi niin kuin vakavasti otettava yritys, eikä Kelan korvauksien varassa elävä. Kohderyhmiä ja markkinarakoa etsimällä löytyy yksityisille urakkaa esimerkiksi erikoishoitojen ja varsinkin ulkonäön kohentamisen ympäriltä, Hakala uskoo.


Yksityinen on toinen vaihtoehto


Copyright: Mervi Sensio

Nykypäivänä ihannoidaan kauneutta. Siitä maksetaan ja sen eteen jotkut suostuvat jopa kärsimään. Rypyttömien kasvojen lisäksi jokainen toivoo itselleen tietysti myös kauniita valkoisia hampaita. Hakala kertoo, että hampaidenkin osalta näkee maailmalla jo pitkälle vietyä kauneudenhoitoa jopa lemmikkieläimillä. Täydellisyyden tavoittelu myös hampaiden osalta voi olla tulevaisuutta yhä tavallisempien ihmisten keskuudessa. Sitä ei kuitenkaan tehdä kunnallisessa hammashoitolassa, Hakala vakuuttaa. Yhteiskunnan varoin pidetään terveyttä yllä vauvasta vaariin. Onni on, että napero-osasto tuntuisi olevan nyt ja aina vain paremmin hallinnassa. Kun vanhemmat ovat oppineet hampaiden pesun, siirtyy tapa myös jälkipolville. Suurinta huolta ylihammaslääkäri potee 40-luvun lapsia kohtaan. Kun he eivät pysty enää harjaamaan hampaitaan, kuka harjaan ehtii tarttumaan heidän puolestaan?


Ala kehittyy, lasten hampaat ok, mutta kuka hoitaa vanhukset?


Takaisin