Kun muisti alkaa pettää, edessä on lääkeremontti

Copyright: Suvi Härkönen

Vuosittain maassamme todetaan noin 12 000 uutta Alzheimerin tautiin sairastumista. Kysymys on melkoisesta joukosta suomalaisia. Taudin lääkehoito kehittyy vauhdilla. Monet sairastuneista ikäihmisistä saattavat syödä jo ennestään univaikeuksiin, psyykkisiin sairauksiin tai sydän- ja verisuonisairauksiin lääkkeitä, jotka pahentavat muistihäiriöitä. Potilaan lääkerasian sisältö pitäisikin usein arvioida uudelleen Alzheimerin taudin lääkitystä aloitettaessa, ettei lääkkeiden yhteisvaikutus heikennä potilaan kuntoa.

Geriatrian erikoislääkäri, LT Sirpa Hartikainen Kuopiosta muistuttaa, että muistihäiriöiset ihmiset syövät todella paljon etenkin uni- ja psykoosilääkkeitä, jotka saattavat heikentää muistia ja älyllisiä toimintoja. Omaisten pitäisikin tarkkailla lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista: kuivaako suu, onko ummetusta tai laskeeko verenpaine, tuleeko vapinaa tai muita esimerkiksi Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita. Sen sijaan, että potilaalle lisättäisiin yksi uusi lääke, pitäisikin tehdä lääkeremontti.


Minkälainen lääkeremontti voi olla edessä?


Markkinoille tulleilla uusilla Alzheimerin taudin lääkkeillä saadaan sairastuneen elämään lisää laatua, kun tutut asiat alkavat taas sujua paremmin. Tautia lääkkeillä ei kuitenkaan pystytä parantamaan. Arvioidaan kuitenkin, että oikealla lääkityksellä kunto säilyy pidempään parempana, ja lähtö laitoshoitoon voi viivästyä jopa vuodella.


Minkälaisia ns. uuden polven lääkkeet ovat?


Alzheimerin tautiin sairastuneiden hoitaminen kotona on työlästä puuhaa. Potilas on usein levoton ja kuljeskelee myös öisin. Sirpa Hartikainen korostaa, että öisin liikuskelevalla potilaalla saattaa yksinkertaisesti olla päivärytmi sekaisin. Potilas voi alkaa liikuskella myös, jos psykoosilääkkeet laskevat verenpainetta ja siten lisäävät sekavuutta. Hartikaisen mielestä tärkeää on seurata muutaman kuukauden välein Alzheimerin taudin oireita ja arvioida, onko unilääkkeistä ja rauhoittavista lääkkeistä ollut hyötyä, pitäisikö lääkitystä nostaa vai kannattaisiko se pikemminkin jättää pois.


Voidaanko lääkkeillä hiljentää potilas?


Alzheimerin tauti on naisten sairaus. Naisilla sitä esiintyy kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Taudin puhkeamisen syitä ei tarkkaan tiedetä, eikä ehkäisyynkään ole vielä yksiselitteisiä keinoja. Kun tauti on päässyt puhkeamaan, Sirpa Hartikainen pitää vähintään yhtä tärkeänä kuin lääkehoitoa sitä, että potilas kokisi itsensä merkitykselliseksi ja hänellä olisi mieleistä tekemistä. Potilas kaipaa virikkeitä, muttei stressiä.


Mitä potilaan hoidossa olisi lääkkeiden lisäksi muistettava?


Sirpa Hartikainen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Alzheimerin tautia kuvataan sanomalla, että "ovi muistiin alkaa vähitellen sulkeutua". Taudin eteneminen jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: alkuvaihe eli lievä muoto, keskivaihe eli keskivaikea muoto ja loppuvaihe eli vaikea muoto. Kukin näistä vaiheista voi kestää useita vuosia. Taudin ensioireita on, että uuden oppiminen alkaa hankaloitua ja unohtelu lisääntyy, potilas alkaa eksyä, ajantaju häviää, sanojen löytäminen vaikeutuu, monimutkaisten asioiden ymmärtäminen vaikeutuu, potilas saattaa vetäytyä tai olla jopa masentunut, vainoharhainen tai aggressiivinenkin. Sirpa Hartikainen toivoo, että omaiset muistaisivat suhtautua potilaaseen ymmärtäväisesti ja käyttää huumoria, eivätkä kinaisi tai riitelisi potilaan unohdellessa sovittuja asioita.


Miten maallikon pitäisi suhtautua tautiin?


Alzheimerin tauti voi alkaa jo alle 50-vuotiaana. Keskimäärin tauti kestää kymmenisen vuotta. Vaikka Alzheimerin taudin syntyä ei tarkkaan tiedetä, sille altistavat korkea ikä, lähisukulaisten dementia, Downin syndrooma, tietyt geenivirheet ja riskigeeni nimeltä ApoE E4, joka on rasvojen mm. kolestrolin kuljetukseen osallistuva plasman proteiini. Todennäköisinä sairastumiseen vaikuttavina syinä pidetään myös aivovammoja, matalaa koulutustasoa ja aiemmin sairastettua masennusta. Suojaavina tekijöinä pidetään estrogeenihormonia, vitamiineja (erityisesti E- ja C-vitamiineja), kolestroliin vaikuttavia statiini-lääkeaineita, tulehduskipulääkkeitä, koulutusta, harrastuksia, liikuntaa ja toimivaa sosiaalista verkostoa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: