Luonnonsuojelua itärajan molemmin puolin

Copyright: Minna Surakka

Karjalan tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueiden luonto on hyvin samantapaista kuin Suomessa, mutta ekologisesti surkeassa kunnossa. Koska valtion raja ei pysäytä saastepäästöjä, on Venäjän vauras länsinaapuri osoittanut huomattavaa innokkuutta lähialueiden ekologisen tilanteen parantamiseen.

Viime aikoina rajan yli on viritetty projekteja erityisesti EU-rahoituksella. Suomi ajaa EU:ssa Pohjoista ulottuvuutta, kokonaiskäsitettä, jolla pyritään määrittelemään EU:n edut pohjoisilla alueilla ja kehittämään EU:n pohjoisten alueiden politiikkaa. Vaikka lähialueiden vakaus ja yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys ovat siinä tärkeällä sijalla, kyse on pohjimmiltaan EU:n ja Suomen etujen ajamisesta. Venäjän ympäristöasioiden hoitaminen hyödyttää Suomenkin luontoa.

Copyright: Minna Surakka

Karjalan tasavallan ekologisessa tilanteessa on hyvää se, että suuri osa raja-alueen luontoa on historiallisista syistä säilynyt miltei koskemattomana 40-luvulta saakka. Karjala ei myöskään ole kovin teollistunutta aluetta, ja viime vuosien taloudellinen ahdinko on laskenut tuotantoa ja sen myötä myös päästöjä. Toisaalta suuri osa Karjalan tuotantolaitoksista käyttää vanhanaikaista ja saastuttavaa tekniikkaa, ja ympäristöä koskevat lait ja säädökset ovat hyvin löyhiä. Kun taloudellisiakaan kannusteita päästöjen vähentämiseen ei ole, ympäristö saastuu. Myös väestön ympäristökasvatus ja tietoisuus ympäristöasioista on vähäistä, minkä kuka tahansa Karjalassa matkaileva voi silmämääräisestikin havaita.

Yhteistyötä itärajan poikki on toki ollut jo ennen Venäjän Federaation syntyäkin. Saima - Savonlinnan ekotieteet tekee jatkuvasti yhteistyötä venäläisten tutkijoiden kanssa metsäntutkimuksen alalla, ja yksikön vanhempi tutkija emeritus Jouko Meriläinen on ollut mukana yhteistyössä vuosikymmenien ajan.


Kuinka meno on muuttunut neuvostoajoista ja millaista yhteistyö venäläisten kanssa on ollut?


Kun puhutaan Venäjästä ja ympäristöasioista, uutiset eivät yleensä olekaan kovin valoisia.


Olisiko Venäjän ympäristön- ja luonnonsuojelusta jotain myönteistäkin kerrottavaa?
Entä suurimmat uhkakuvat?
Kuinka yhteistyön Venäjän kanssa saa parhaiten alulle ja kuinka siitä saa eniten irti?


Linkkejä:

© Nettiradio Mikaeli / Minna Surakka 2000