Jääkäreitä oli moneen laivaan

Jääkäriliike jakaa yhä mielipiteitä ja tunteita. Voittajat muokkasivat jääkäreiden kuvan mieleisekseen heti vuoden 1918 jälkeen. Sama kuva kelpasi 1960-70-luvuilla lyömäaseeksi. Jääkärit leimattiin joukkona äärioikeistolaisiksi tai puolifasisteiksi. Monet jääkärit olivat kuitenkin tavallisia tasavallalle uskollisia ihmisiä.

Jääkäriliike syntyi vuonna 1915. Suomen itsenäistämistä tarvittaessa vaikka väkivalloin kannattivat ns. aktivistit. He olivat alun alkaen muodostaneet erillisiä ryhmiä, joilla oli vähän yhteistyötä. Ensimmäinen maailmansota oli sekä uhka että tilaisuus Suomelle ja ajoi aktivistit yhteistyöhön keskenään. He saivat Venäjän viholliselta Saksalta lupauksen sotilaskoulutuksesta pienelle ryhmälle nuoria suomalaisia miehiä. Hanke laajeni vähitellen lähes 2000 miehen laajuiseksi ja vuoteen 1918 kestäneeksi.

Jääkärit eivät lähtiessään tienneet, millaisia vaiheita Suomen itsenäisyystaistelussa ja I maailmansodassa tulisi. Monet epäpoliittiset patriootit lähtivät, samoin vasemmistolaisesti ajattelevat tsaarinvallan vastustajat. Jotkut lähtivät silkasta seikkailunhalustakin poliittisia syntyjä syviä ajattelematta.

Oli myös vasemmistolaisia, useimmiten työläistaustaisia jääkäreitä, jotka eivät suostuneet valkoiseen armeijaan tai joita ei huolittu sinne. Kuuluisa "Arcturus" ei tuonut kaikkia jääkäreitä Vaasaan ja valkoiseen armeijaan talvella 1918. Toisin ajattelevista jääkäreistä on julkaistu mm. Matti Lackmanin tutkimus Jääkärimuistelmia. Tässä jutussa tarkoittaa "jääkäri" kuitenkin valkoisen Suomen palveluksessa olleita ja lähinnä armeijaan aktiivipalvelukseen jääneitä.


Monenlaisia veljeksiä
Jääkäreissä oli kolme neljän veljeksen sarjaa, joista tunnetuimmat varmaankin ovat Sihvot. Heistä ainakin kaksi oli kumpikin omalla tavallaan erilaisia jääkäreitä.

Jääkärit aatteiden ristitulessa
"Jääkäreillä painoi eniten suomalaismielisyys. Jos jokin vastaisuus oli, se oli venäläisvastaisuus. Nuorempana he olivat useimmat oikein vannoutuneita ryssänvihaajia sen ajan kielellä sanottuna", pohtii eversti Sampo Ahto.

Aiheeseen liittyvää Mikaelissa:

Työväenliike ja äärioikeisto
Professori Hannu Soikkasen mielestä Suomessa oltiin maailmansotien välisenä aikana varovaisia.

Suomalaisen elokuvan Saksa-suhteet
Tutkija Jari Sedergren on kaivanut esiin suomalaisen elokuva-alan ja yleisön näkemyksiä Kolmannen valtakunnan elokuvasta.

Lentäjän näkökulma
Mikaeli jututti pommikoneveteraani Onni Rautavaa.


Mikaelin arkiston ja Internetixin aarteita:

Eurooppa 30-luvulla

© Nettiradio Mikaeli 1999 / Jukka Siren