Käännöstiede ja koulutus viihtyvät yhdessä

Copyright: Minna Surakka

Kääntäminen ja tulkkaus ovat aivotoimintaa, ajatusprosessi, jonka havainnoiminen on hyvin vaikeaa. Tulokset kyllä näkyvät, mutta miten päästä tutkimaan rattaiden raksutusta? Ongelma on yhteinen kaikille ihmisen henkisiä toimintoja tutkiville tieteenaloille. Käännöstutkimus vieraileekin usein psykologian, kielitieteen ja sosiologian alueilla.

Käännöstiede tutkii sekä kääntämistä että tulkkausta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa kääntämisen historian tutkimus, teoriat kääntämisen olemuksesta, tulkkaus, terminologia sekä kääntämisen prosessien tutkimus. Uusia tutkimusalueita ovat tietokoneavusteinen kääntäminen, käännösteknologia sekä korpustutkimus, jossa käytetään apuna elektroniseen muotoon muutettuja valtavia tekstimassoja.

Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitoksen tutkimus painottuu kääntämisen tutkimukseen. Laitos on viime vuosina profiloitunut kääntämisen prosessien tutkimukseen ja korpustutkimukseen. Se on myös menestynyt hyvin kilpailussa Suomen akatemian tutkimusrahoituksesta.

Pannaanpa kääntäjä puhumaan
Käännöstutkimus oli pitkään pääasiassa käännöksen ja alkuperäisen eli lähdetekstin vertailua. Ns. prosessitutkimus aloitettiin vasta 1980-luvulla hyödyntämällä psykologian kehittämiä introspektiivisiä eli itsetarkkailuun perustuvia ajattelun tutkimismenetelmiä. Savonlinnalaistutkijat ovat tutkineet kääntämisen prosesseja ääneenajattelun eli think aloud -tutkimuksen avulla. Mitä tähän mennessä on saatu selville?

Miljoonien sanojen laajuiset korpukset tutkimuskohteena
Kääntämisen lainalaisuuksia on tietotekniikan kehityksen myötä alettu etsiä elektronisten korpusaineistojen avulla. Sähköiseen muotoon siirrettyjä kirjoja selataan erityisillä korpusohjelmilla. Valtavasta tekstimassasta etsitään sitten tietoa käännössuomen ja supisuomen eroista sekä kaikelle kääntämiselle yhteisistä piirteistä, ns. kääntämisen universaaleista.

Tutkimus ja kääntäjien koulutus kulkevat käsi kädessä
Kääntäjiä ja tulkkeja koulutetaan Suomessa yliopistoissa. Miksi kääntämistä ylipäänsä on tarpeen tutkia ja mihin kääntäjä tutkimustietoa tarvitsee?

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: