Eletään kuin Venäjää ei olisikaan

Mirja Kalasniemi Copyright: Laura Viinikainen

Suomi suhtautuu Venäjän maahan kuin murrosikäinen lapsi, joka haluaa ottaa etäisyyttä kotiväestään. Venäjän kielen professori Mirja Kalasniemi kuitenkin aavistelee, että kaipuu Venäjää kohtaan vielä tulee. "Olemme kääntäneet kasvomme Eurooppaan ja ainakin puoli selkää on käännetty Venäjään päin."

Venäjän kielen professori Mirja Kalasniemi tuntee sekä Neuvostoliiton että Venäjän ja myöntää, että näiden kahden maan ero on valtava. Yhteiskunnan tila ja käsitys demokratiasta ovat vuosien varrella totaalisesti muuttuneet, ja kaikki tämä on heijastunut muun muassa kielenkäyttöön. Kalasniemen mielestä muutos Neuvostoliitosta Venäjäksi tapahtuikin juuri kielen avulla. 1980-luvun loppupuolen glasnost eli avoimuus mediassa aiheutti sen, että vanhoja yhteiskuntarakenteita alettiin murtaa. Kielenkäyttö vapautui, ja ihmiset alkoivat käyttää kieltä uudella tavalla. Nyt muutosprosessi on kuitenkin laantumassa.


Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi kielen avulla
Muistoja opiskeluajoilta - sattumus Leninin 100-vuotisjuhlilla


Kääntäjänkoulutuksen muutokset

Maatuskat Copyright: Sanni Löppönen

Kalasniemi tuli Savonlinnaan Kansainvälisen viestinnän laitokselle ensimmäistä kertaa vuonna 1992 hoitamaan apulaisprofessorin virkaa kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän siirtyi Joensuun yliopistoon venäjän kielen lehtorin virkaan. Vuodesta 1998 Kalasniemi on työskennellyt vakituisesti Kansainvälisen viestinnän laitoksella.

Kalasniemen mielestä venäjän kielen tutkinnon kehitys on ollut hurja verrattuna hänen omaan tutkintoonsa. 1980-luvun alussa kieli-instituutit liitettiin yliopistojen alaisiksi, ja silloin tuli sekä vaatimus että tarve yliopistolliseen koulutukseen ja sen myötä käännöstutkimuksen kehittämiseen. Syksyllä 1999 venäjän kieltä alettiin arvioida, ja Akatemia teki Suomessa kansainvälisen slavistiikan, baltologian ja venäjän kielen arvioinnin. Tämän yhteydessä Savonlinnassakin jouduttiin kirjaamaan, mitä kaikkea opettamisessa ja tutkimisessa on tapahtunut Kansainvälisen viestinnän laitoksessa.


KVL:n kehittyminen vuosien varrella
Venäjän opiskelijat sitoutuvat opiskelemaansa kieleen ja kulttuuriin
Tutkielmien ja seminaarien ohjaus kasvattaa myös professoria


Kääntäjänkoulutuksen sisältö kehittyy vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Tutkinnon uudistuksen myötä vuonna 2005 Kansainvälisen viestinnän laitos ottaa jälleen askeleen eteenpäin. Kääntäjiä ja tulkkeja koulutetaan ensisijaisesti kielen ja kulttuurin ammattilaisiksi. Viestinnän opetus on tärkeä osa koulutusohjelmaa, sillä erikoisalat, kuten AV-viestintä, työllistävät opiskelijoita yhä enemmän ja varsinaisia perinteisen kääntäjän ja tulkin ammatteja on vähän.


Kuinka kääntäjänkoulutus on muuttunut?
Tutkintouudistus ja koulutuksen uudet tavoitteet


Kaipuu Venäjään tulee vielä

Joko ilmoittauduit vapaaehtoiseksi? Copyright: Laura Viinikainen

Kalasniemi harmittelee suomalaisten tylyä suhtautumista venäläisyyteen sekä paluumuuttajiin. Suomi oli aikanaan kovin sidoksissa äiti-Venäjään. Nyt Suomi suhtautuu maahan kuin murrosikäinen, joka haluaa ottaa etäisyyttä kotiväestään. Kalasniemi kuitenkin aavistelee, että kaipuu Venäjää kohtaan vielä tulee. "Olemme kääntäneet kasvomme Eurooppaan ja ainakin puoli selkää on käännetty Venäjään päin", Kalasniemi luonnehtii tämänhetkistä tilannetta.


Venäjä on täynnä mahdollisuuksia


Kalasniemi päätyi venäjän kielen pariin "ajopuuna" 1960-luvun lopulla. Venäjän kieli ja kulttuuri veivät nuoren naisen mennessään, eikä siltä tieltä ollut enää paluuta. Psykologian opinnot suoritettuaan Kalasniemi haki Tampereen kieli-instituuttiin, josta valmistui diplomikielenkääntäjäksi. Hän jatkoi opintoja slaavilaisen filologian laitoksella Tampereen yliopistossa, josta valmistui tohtoriksi.


Mirja Kalasniemi kertoo, kuinka ajautui venäjän kielen pariin


Tutkimus, opetus ja opinnäytetöiden ohjaus ovat olleet keskeisiä asioita Kalasniemen työuralla. Kääntäjän koulutuksesta huolimatta hän ei varsinaisesti ole tehnyt alan töitä lukuun ottamatta erään teoksen suomennosta ja pöytälaatikossa lojuvia kaunokirjallisia käännöksiä. Tulkkina hän on toiminut arkipäivän tilanteissa aina tarpeen tullen.

Kalasniemen kiinnostus venäjän kieleen ja maan kulttuuriin ei tule ehtymään, vaikka työura päättyykin aikanaan. Eläkepäivien lukuhetkiä varten hänellä on hyllyssä Dostojevskin kootut teokset, joita on yli 30. Myös tutkimukseen liittyvät projektit tulevat viemään osan ajasta.

Venäjä-aiheisia juttuja Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: