Parhaat tietotekniset neronleimaukset ovat vasta tulossa

Copyright: Mervi Sensio

IT-guru, tekniikan tohtori Arto Karila on toiminut tieto- ja tietoliikennetekniikan asiantuntija- ja johtotehtävissä parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa alalla on tulevaisuudessa kolme tuhtia tavoitetta saavutettavanaan. Ensinnäkin hyvät verkkoyhteydet on saatava kaikille tasapuolisesti. Toiseksi ohjelmat ja sovellukset on väännettävä niin helppokäyttöisiksi, että kaikki osaavat käyttää niitä. Kolmanneksi tietoturvariskit on minimoitava. Siinä riittääkin alan tekijöille puuhaa ja pohjaton kaivo euroille.

Arto Karila uskoo, että laajakaistat tulevat sitä kuuluisaa Pihtiputaan mummoa myöten jokaisen mökkiin. Samalla tavalla kuin sähköt on vedetty sinne aikoinaan. Tarve verkkojen ulottamiseen joka kolkkaan kasvaa samaan tahtiin kuin verkkopalvelut laajenevat palvelemaan kaikkia kansalaisia. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Keksittiinhän sähkökin 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvulla se löytyi kaikkialta. Karila toteaa, että tieto- ja tietoliikennetekniikan läpimurtoon ei kuitenkaan mene sataa vuotta, ollaanhan tässä jo hyvässä vauhdissa. Todelliset soveltamismahdollisuudet ovat kuitenkin vasta tulossa. Siksi Pihtiputaan mummolla ei ole vielä kämmenmikroa eikä laajakaistaliittymää, vaikka sellaisiin hänellä ehkä olisi jo mahdollisuus. Mummolta ei löydy liioin sähköistä henkilökorttia, vaikka senkin menestyksekästä läpimurtoa hehkutettiin jo ajat sitten. Arto Karilan mukaan raha ja käytettävyys ratkaisevat. Jos jokin maksaa liikaa, se yksinkertaisesti maksaa liikaa, eikä siitä sen enempää. Ja olipa vempele miten tarpeellinen tahansa, sitä ei kukaan oikeasti tarvitse, jos sitä ei osata käyttää. Kivat mutta kalliit ja kömpelöt teknologiat jäävät toistaiseksi mummolta ja monelta muulta hankkimatta.

Copyright: Mervi Sensio
Laajakaistaa, laajakaistaa?


Onko onni ja autuus, kun kotikone seurustelee maailmanverkon kanssa sekunnista minuuttiin ja tunnista toiseen? Aina päällä oleva, kiinteä verkkoliittymä on käytännössä kiva, mutta varjopuoliakin löytyy. Suurin ja pelottavin niistä lienee tietoturvariski. Arto Karila toteaa, että tietoturvariskit on minimoitava - ilman muuta - mutta näkymättömästi. Niin, ettei se tee verkossa toimimisesta vaikeampaa. Karilan mukaan sähköinen henkilökortti on hyvä vaihtoehto henkilötietojen turvan takaamiseksi.


Miten tietoturvariskit minimoidaan?


Arto Karila veikkaa, että erilaiset kodeissa arjen apuna käytettävät laitteet pienenevät ja monipuolistuvat nopeasti. Erityisesti viihdettä tukeva tekniikka on alue, jonne euroja mielellään lykätään. Nykyisistäkin mobiilipalvelumarkkinoista kaksi kolmannesta on viihdepalveluita. Hyötypalveluiden osuus on kuitenkin kasvussa. Karila ennustaa, että erikokoiset tulevaisuuden laitteet liittyvät langattomasti tietoverkkoihin. Kaikki tietoliikenne tulee tapahtumaan Internet-kielellä ja tämä tulee koskemaan myös mobiililiikennettä. Kuluttajan kannalta suunnitelma kuulostaa mukavalta, sillä todennäköisesti se tarkoittaa kuluttajahintojen laskua. Kun mobiilioperaattorit siirtyvät Internet-arkkitehtuuriin, ne eivät voi enää kontrolloida palveluita. Se taas alentaa hintoja ja nopeuttaa kehitystä, Karila selostaa.

Copyright: Mervi Sensio
Tulevaisuuden vempeleet ja palvelut?
Uudet ja hankalat eivät massakansaa kiinnosta
Hankintalista viidelle vuodelle?


Tietotekniikkaosaaminen on Arto Karilan mielestä tietoyhteiskunnassa osa yleissivistystä. Kouluttautuminen pelkästään tietotekniikkatietäjäksi ei ole järkevää, sillä koulutus on liian keskittynyttä. Karila sanoo, että tietotekniikkaa opiskelevien pitäisi opiskella enemmän jotain muuta ja muiden alojen opiskelijoiden pitäisi opiskella tietotekniikkaa.


Tenavat it-alalle?


Koneita kannattaa joka tapauksessa opetella ymmärtämään, sillä siten pystyy myös vaatimaan itselleen asioita, joita toiminnassaan tarvitsee. Tässä kiteytyikin koko alan olemassaolon pääasia: tekniikkaa käytetään johonkin tarpeeseen. Itse tekniikka ei ole mitään ilman ihmistä ja tarvetta. Tekniikan hyödyntämiseen ja käytettävyyteen pitäisikin Karilan mukaan satsata enemmän yhteiskunnan voimavaroja.


Julkiset rahavarat oikeisiin paikkoihin?
Sijoitusvinkkisi?


Nettiradio Mikaelin arkistosta: