Koristekasvien aiheuttamat allergiat ovat hallittavissa

Matti Hannuksela. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Puutarhakasvien, leikkokukkien, viherkasvien ja huonekasvien allergisoivat ominaisuudet tunnetaan varsin hyvin, ja allergikot osaavat varautua rinnakkaiseloon niiden kanssa. Oulun yliopiston emeritusprofessori Matti Hannuksela odottaa mielenkiinnolla, tuoko allergisoivien kasvien ja ruoka-aineiden geenimanipulointi uutta helpotusta allergikkojen elämään.

Kasviproteiinit voivat aiheuttaa joko hitaan tai nopean allergian, kun pienimolekyyliset kemikaalit aiheuttavat pääasiassa vain hidasta allergiaa. Nopeassa allergiassa oireet alkavat minuuteissa, ja ne ovat kutinaa, punoitusta, turvotusta ja nokkospaukamia. Vaiva voi tuntua allergisena nuhana, silmätulehduksena, suun ja nielun turvotuksena, astmana, vatsavaivoina tai ripulina. Reaktion näkyminen ihossa ja hengitysteissä kestää puolesta tunnista kahteen tuntiin, suolistossa päivän tai kaksi. Hitaissa allergioissa allergiareaktio aiheuttaa myös sietokykyä eli toleranssia. Onkin mahdollista, että mikäli altistuksen väli on jopa vuosia pitkä, reaktion käynnistyminen hidastuu tai allergia katoaa. Tätä kutsutaan niin sanotun sekundaarisen toleranssin kehittymiseksi.


Milloin allergisista oireista pitäisi huolestua?


Myrkylliset kasvit saavat aikaan kahdenlaisia reaktioita. Toksinen ärsytysreaktio alkaa välittömästi aineen jouduttua iholle tai limakalvolle. Reaktio on tuoreeltaan voimakas ja paranee muutamassa päivässä. Fototoksisissa reaktioissa ihoon imeytyy psoraleenia, joka sitoo itseensä ultraviolettisäteilyn energiaa. Lisäenergia saa aikaan ns. ihonsisäisen palovamman, joka on voimakkaimmillaan kolmen päivän päästä ja jättää jälkeensä pitkään kestävän pigmentin.

Emeritusprofessori Matti Hannuksela on itsekin intohimoinen puutarhuri. Hän ei neuvo repimään allergisoiviksikaan pelättyjä kasveja puutarhasta, vaikkei niitä olekaan syytä turhaan kosketella. Puutarhakasveista fototoksisia reaktioita aiheuttavat etenkin mooseksenpalavapensas, tuoksuruuta, Kaukaasian jättiputki, väinönputki, kirveli, selleri ja liperi eli lipstikka. Ärsytysreaktioita voi saada tarhatyräkistä tai kurjenmiekoista. Allergisia reaktioita voivat antaa myös tulppaanit, asteri- ja sikurikasvit, narsissit, peruna ja porkkana. Ärsytysreaktioita voivat antaa myös hyvin myrkyllinen pylvästyräkki ja ihmepensas. Myös jäkälät voivat aiheuttaa nopeaa ja hidasta allergiaa ja viherlevät herkistää hengitystieallergioille.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pahimmat sisäkasvit ovat viikunat, oleanterit, traakkipuut, viirivehkat, peikonlehdet ja kiinanruusut. Allergiaa aiheuttaa lehtien murskaantuminen ja sekoittuminen pölyyn. Leikkokukista kosketusihottumaa aiheuttavat inkaliljat, tulppaanit, narsissit, asterikasvit ja akasiat. Kosketusallergiaa voi saada myös huone-esikoiden vanhoista lajeista tai pielikeistä.


Kuinka turvallisia kasviuutteet ovat?


Ristiallergiat tunnetaan meillä jo varsin hyvin. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia koivuallergisista reagoi koisokasveihin, kuten perunaan, tomaattiin ja paprikaan, ruusukasveihin, kuten luumuihin, omeniin tai päärynöihin, kiiviin, palsternakkaan, selleriin ja moniin mausteisiin. Hannuksela muistuttaa, että curryn aineosana käytetty kurkumakin voi yllättää allergisen. Kolmasosa pujoallergikoista reagoi selleriin ja moniin mausteisiin, kuten valko- ja mustapippuriin, kaneliin, inkivääriin, kurkumaan, kuminaan ja sinappiin. Noin 40 % luonnonkumille allergisista reagoi banaaniin, avokadoon, meloniin tai vaikkapa ananakseen. Ja 40 % limoviikunalle herkistyneistä reagoi viikunaan, kiiviin, papaijaan, avokadoon, banaaniin tai ananakseen.


Ristiallergiat tunnetaan hyvin


Allergiat lisääntyvät, mutta syytä siihen ei tiedetä. Hannuksela nimeää, että sokerin ja rasvan käyttö lisää allergioita samoin kuin ylipaino. Kun vauva on pieni, myös koira tai kissa kotona suojaa allergialta.


Olisi edullista syntyä seimeen


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nykymaailma on pullollaan erilaisia kemikaaleja. Hannuksela muistuttaa, ettei kemikaaleista ole tutkittu kuin murto-osa. Toisaalta ihmiskunta on oppinut myös muokkaamaan allergiaa aiheuttavia aineita. Luonnonkumi oli 1980-luvulle saakka turvallinen aine, koska se ehti vanhentua vuoden verran ennen joutumista tuotteiden raaka-aineeksi. Sittemmin aidsin yleistyttyä luonnonkumin käyttö raaka-aineena moninkertaistui ja siitä tehtiin tuotteita 2-3 kuukautta vanhana, jolloin sen allergisoivat proteiinit eivät enää ehtineet vanhentua. Nykyään luonnonkumi käsitellään keinotekoisesti niin, että allergista reaktiota ei pääse syntymään.

Geenimanipuloinnilla voidaan muuttaa kasvin allergeenisuutta, taudinkestävyyttä ja hyönteistorjuntaa. Geenimanipuloitu soija aiheuttaa vähemmän allergiaa ja maapähkinääkin voisi manipuloida. Hannuksela kuitenkin muistuttaa, että kestää aikaa ennen kuin tiedetään, onko geenimanipulointi näiltä osin turvallista. Matala-allergeeninen soija ei ainakaan vielä ole osoittautunut tautiherkemmäksi kuin sen esi-isät.


Geenimanipulaatio on mahdollisuus ja uhka


Nettiradio Mikaelin arkistosta: