Instrumenttina suomen kieli

Kersti Juva. Copyright: Johanna Laamanen

Kersti Juva on yksi Suomen tunnetuimmista kaunokirjallisuuden kääntäjistä. Hän on uransa aikana saanut lukuisia tunnustuksia työstään, esimerkiksi vuonna 1998 Suomi-palkinnon ja vuonna 1999 Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n Mikael Agricola -palkinnon Laurence Sternen teoksen Tristam Shandy suomennoksesta. Menestyksen eteen kääntäjän on paiskittava töitä ankarasti ja kovan paineen alla, sillä usein suomennoksen piti olla valmis jo eilen.

Kersti Juva on kääntänyt kaunokirjallisuutta jo lähes 30 vuotta. Kerstin opiskeluaikana ei Suomessa vielä ollut varsinaista kääntäjäkoulutusta ollenkaan, joten Kerstikin opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta ja sen jälkeen englantilaista filologiaa.

Suomessa 60 prosenttia kaunokirjallisuudesta on käännettyä. Vastaava luku esimerkiksi Isossa-Britanniassa on vain 2 prosenttia. Suomessa siis luetaan paljon käännöskirjallisuutta, mutta siitä huolimatta kokopäivätoimisia kaunokirjallisuuden suomentajia on vain kourallinen. Tänä päivänä kääntämistä opetetaan viidessä Suomen yliopistossa, mutta niissäkään ei kovin paljon perehdytä kaunokirjallisuuden kääntämiseen, koska alalla on vähän työpaikkoja.


Kuinka sinusta tuli kääntäjä?
Kuinka kaunokirjallisuuden suomentajaksi pääsee?
Miksi alalle on niin vaikea päästä?


Kahvipöytäkirja - kahvipöydistä kertova kirja?

Elannon saadakseen suomentaja joutuu kääntämään teoksia melko lyhyessä ajassa, sillä yhdestä suomennoksesta ei makseta kovin hyvin. Nyrkkisääntönä on, että kuukaudessa suomennetaan noin 100 sivua. Tämän lisäksi on hyvä varata vielä yksi kuukausi tekstin editointiin. Tällä tahdilla suomentaja pystyy tekemään suhteellisen hyviä jälkeä, jos käännettävät teokset eivät ole kovin vaikeita, mutta rikastumaan kääntäjä ei pääse.

Kersti Juva. Copyright: Johanna Laamanen

Teoksia suomennetaan paljon nopeammassakin tahdissa. Varsinkin, jos on kyse bestselleristä, kustantaja saattaa soittaa, että suomennoksen olisi pitänyt olla valmis jo eilen. Jos käännös tarvitaan oikein nopeasti, tehtävä saatetaan antaa kahdelle suomentajalle, joista toinen kääntää alkua ja toinen loppua. Luonnolisesti tämä vaikuttaa suomennosten laatuun. Kirjoihin jää kuitenkin virheitä, vaikka niitä ei olisikaan käännetty kiireessä. Lukijat usein myös huomaavat virheet, ja esimerkiksi Kersti Juvan suomentaman Ruohometsän kansa -teoksen virheiden analysointiin on omistettu kokonainen Internet-sivusto. Kersti on kuitenkin vain tyytyväinen, että joku lukee hänen suomennoksiaan niin tarkasti, eikä missään nimessä pahastu tällaisesta huomiosta.

Jos tv-ohjelman tekstityksessä on virheitä, ohjelmapäivystykseen tulee välittömästi vihaisia soittoja ja kääntäjä haukutaan lyttyyn. Kaunokirjallisuuden kääntäjälle ei kuitenkaan anneta kovin paljon suoraa palautetta.


Saatko palautetta suomennoksistasi?
Onko teoksiin jäänyt virheitä?


Kääntäjän arkea

Kerstin kalenterissa kaikki arkipäivät on merkitty työpäiviksi, mutta jos on oikein kiire, myös lauantaisin tehdään töitä. Kahdeksaa tuntia päivässä ei kuitenkaan pysty intensiivisesti työskentelemään. Aamulla Kerstillä menee pari tuntia ennen kuin hän pääsee sisään sen hetkiseen käännöstyöhönsä, ja sen jälkeen töitä pystyy paiskimaan tiiviisti neljä tai viisi tuntia.

Kun Kersti saa uuden tekstin eteensä, hän lukee sen kerran läpi saadakseen siitä jonkinlaisen yleiskuvan. Sen jälkeen hän alkaa kääntää sitä hyvin nopeasti ja liikoja ajattelematta. Saatuaan koko tekstin käännettyä hän rupeaa editoimaan suomennosta alkutekstin kanssa, ja tässä vaiheessa käännös muuttuukin hyvin paljon. Tarkoituksena on varmistaa, että hän on ymmärtänyt kaiken, eikä mitään jää pois. Lopuksi Kersti lukee tekstin vielä ilman alkutekstiä tarkistaakseen, että se on sujuvaa suomea. Sitten teksti lähetetään kustannustoimittajan tarkistettavaksi, ja hän ehdottaa Kerstille korjauksia. Seuraavaksi teksti lähetetäänkin jo painotaloon.


Saatko itse päättää, mitä käännät?
Mikä kaunokirjallisuuden kääntämisessä on kurjinta ja parasta?


Kersti Juva. Copyright: Johanna Laamanen

Kielitaitoa on vaalittava

Kerstillä on koti sekä Suomessa että Englannissa. Suurimman osan vuodesta hän asuu Englannissa, mutta pyrkii viettämään vähintään neljä kuukautta Suomessa, ettei suomen kieli unohtuisi. Suomessa oleskellessaan Kersti käy myös opettamassa kaunokirjallisuuden kääntämistä Helsingissä, Tampereella ja Savonlinnassa. Hän pitää opettamisesta ja tuntee saavansa siitä paljon, sillä kun hän on tekemisissä nuorten kanssa, hän voi tarkkailla, miten kieli muuttuu ja miten nuoret kokevat kielen. Kääntäjänä Kerstin on tärkeää varjella suomen kieltään vierailta vaikutteilta, ja hänen on aina tiedettävä, mihin suuntaan kieli kehittyy.


Kuinka pidät englannin ja suomen erillään?


Tällä hetkellä Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään amerikkalaisen Margaret Edsonin kirjoittamaa näytelmää Henki, jonka Kersti Juva on kääntänyt. Näytelmä sai ensi-iltansa maaliskuun lopulla ja se kertoo syöpää sairastavasta naisesta. Syksyllä ilmestyy suomeksi amerikkalaisen Jhumpa Lahirin novellikokoelma Interpreter of Maladies, joka kuvaa amerikkaisen ja intialaisen elämänmuodon törmäyskohtia. Kersti ei ole vielä päättänyt suomennoksen lopullista nimeä, mutta mahdollisesti nimeksi tulee Vaivojen tulkki.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkkejä: