Joka kymmenes kuntalainen on koira

Copyright: Minna Surakka

Suomessa on koiria jo reilut puoli miljoonaa. Kennelliitto päätti selvittää, kuinka koirallisten ja koirattomien yhteiselon saisi sujumaan kitkattomammin.

Suomen Kennelliiton käynnistämä Koira kuntalaisena -projekti on jatkoa toukokuussa 2000 päättyneelle, liiton Tampereen yliopistossa teettämälle Koira ja kotikunta -tutkimukselle, jossa selvitettiin koiraystävällisen yhteiskunnan piirteitä. Oppia haettiin muualta Euroopasta, mm. Ranskasta ja Ruotsista.

Erkki Mennolan ja Nina Leinosen (ent. Järvenkylä) tutkimuksen alaotsikko "tutkimus toimenpiteistä suomalaisen koiran paremmaksi kotikunnaksi" kuvaa hyvin sen lähestymistapaa: koiraa ei nähdä haittaeläimenä, vaan kuntalaisena, joka tarvitsee palveluita siinä missä ihminenkin. Tutkimuksessa todetaan, että kieltojen ja rajoitusten määräämisen asemasta koiranomistajille tulisi antaa lisää vastuuta. Tavoitteena on huomaavainen koiranomistaja, joka kunnan opastuksen ja tuen avulla pystyy itse huolehtimaan koira-asioista.

Projektipäällikkö Nina Leinonen esitteli Koira kuntalaisena -projektia Suur-Savon kennelpiirin vuosikokouksessa Juvalla. Piirin sihteeri Antti Vehviläinen tuo aiheeseen itäsuomalaisen metsästäjän näkökulman.


Nina Leinonen kertoo projektin tavoitteista
Antti Vehviläinen: Suur-Savon kennelpiirin toiminta
Koira kuntalaisena -projektilla on annettavaa maaseudunkin koirille


Verokarhu karhuaa koiraltakin

Koirien esteratakilpailu eli agility. Copyright: Minna Surakka

Koirat ja koiranomistajat eivät ole mikään marginaaliryhmä. Suomessa rekisteröitiin viime vuonna 33 433 uutta pentua ja tuontikoiraa. Kun tähän lisätään aiempina vuosina rekisteröidyt ja tilastoissa näkymättömät sekarotuiset haukut, karkeasti arvioiden joka kymmenes kuntalainen on koira - toisin sanottuna noin joka viidennessä perheessä asuu koira.

Tähän mennessä kunnat ovat muistaneet nelijalkaisia jäseniään lähinnä koiraveroa perimällä. Viime vuosina monet kunnat ovat luopuneet tämän veron kannosta kokonaan, sillä sen periminen tulee kalliiksi ja valvonta on miltei mahdotonta. Vain Kuopio on toistaiseksi palkannut virkamiehen kiertelemään puistoja ja lenkkipolkuja käräyttämässä veronkiertäjiä.

Kaupunki onkin hankkinut kennelväen parissa todella mustan maineen: Suur-Savon kennelpiirin vuosikokouksessa kehotettiin koiraihmisiä pitämään tiiviisti yhteyttä oman kunnan päättäjiin, ettei kävisi kuten Kuopiossa. Siellä koiraveroa peritään suurin lain sallima summa, mutta kaupungilla on ollut suuria vaikeuksia järjestää eläinlääkäripalveluita eikä koiria suvaita enää missään harrastetiloissa.


Miksi koiraverosta pitäisi luopua?


Pilottikunnissa puuhataan parannuksia koiran elämään

Copyright: Minna Surakka

Koira kuntalaisena -projektissa mukana olevissa viidessä pilottikunnassa toteutetaan kussakin jokin koirien asemaa parantava kokeilu, joka liittyy esimerkiksi asennekasvatukseen, kaavoitukseen tai koirayhdistyksen toimintaan. Pilottikuntatoiminnan lisäksi Kennelliitto kokoaa jokaiselle koiranomistajalle tarkoitetun käsikirjan, Koiranomistajan oppaan, jota voi tiedustella Kennelliitosta.


Pilottiprojekteissa kokeiltiin käytännön toimia
Seuraavaksi jalkaudutaan paikallistasolle


Jos rajoituksia halutaan vähentää ja koiranomistajien vastuuta lisätä, koiraihmisten täytyy osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Koira kuntalaisena -projekti keskittyy aluksi toimimaan pilottikunnissa, mutta sen tulosten toivotaan leviävän ympäri maata.


Ottavatko koiranomistajat tulevaisuudessa vastuun koira-asioiden hoidosta?
Mitä kuntien koirapalveluihin voisi kuulua?
Se iänikuinen kakkakeskustelu


Ystävät painivat. Copyright: Minna Surakka

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: