Median roolit muuttuvat vauhdilla

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uudet jakelukanavat muokkaavat myös tekijöiden ja käyttäjien arkea.

Digitaalimedia - eräs kriittinen näkökulma
Mitä mietittiinkään digiaalisen median maailmasta ja tulevaisuudesta ennen vuosituhannen vaihdetta? (Juttu on vuodelta 1999)

Digitelevisio tuo mukanaan T-oppimisen
Televisiota on käytetty opetuksessa hyödyksi vuosikymmeniä. Siirtyminen digitaalisiin televisiolähetyksiin vuonna 2007 tuo kaiken kansan ulottuville myös T-oppimisen eli digitaalisen television vuorovaikutteisen käytön. Kunhan digisovittimia alkaa löytyä niin kodeista kuin kouluista. Ensimmäiset kokeilut kertovat opiskelijoiden olevan kiinnostuneita T-oppimisesta. (Juttu on vuodelta 2005)

Jakelukanavat muuttuvat - uudistuuko sisältö?
Minkälaisia juttuja ja sisältöjä eri tiedotusvälineiltä tulevaisuudessa odotetaan ja mikä on toimittajan ja sisällöntuottajan rooli mediakentän murroksessa? Onko mediakentässä mitään pysyvää? Asiantuntijoina ovat ohjelmapäällikkö Leena Pasasta YLE Teemasta, päätoimittaja Kaisa Peuteretta Pirkka-lehdestä sekä kehityspäällikkö Roope Pajasmaata Mainio.net -portaalista. (Juttu on vuodelta 2002)

Löytyykö digimediaan tekijöitä ja ostajia?
Eri puolella Itä-Suomea on rakennettu tiloja digitaaliselle mediatuotannolle, ja uusia hankkeita on vireillä. Tulevatko uudet tilat tarpeeseen ja riittääkö niille kysyntää? Tuovatko uudet jakelukanavat tullessaan markkinarakoa uusille tekijöille? Mitkä voisivat olla itäsuomalaisen sisällöntuotannon vahvuuksia? (Juttu on vuodelta 2001)

Media murroksessa
Tietoyhteiskunta nähdään usein maailman kylänä, jossa voimme liikkua vapaasti ajan ja paikan kahleet unohtaen. Teknologia haastaa käyttäjänsä: tarvitsemme nykyistä parempia viestintä- ja tietotekniikan taitoja sekä kykyä hankkia informaatiota eri välineistä. (Juttu on vuodelta 2001)

Mediadiplomi kasvattaa itsesensuuriin
Mediakasvatus on kaiken aa ja oo, toitottaa koulumaailman väki. Nuoriso on saatava ymmärtämään, että mediasta tulviva tavara voi olla suurin piirtein mitä tahansa. Sieltä on suodatettava vain itselle sopivat ja tärkeät asiat, loput voi jättää arvoon olemattomaan. Opetusviranomaiset uskovat myös, että osallistumalla itse median tekemiseen nuoriso oppii kriittiseksi median kuluttajaksi. (Juttu on vuodelta 2003)

Mediakasvattajan ei tarvitse olla tietokonenero
Informaatiotulvan keskellä lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin ohjausta kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Kun nykynuori on kasvanut tietokoneiden ja Internetin parissa, saattavat ne keski-ikäiselle tai sitä vanhemmalle olla täysin vieraita. Lapsilla ja nuorilla voi olla jopa parempia ituja tulkita audiovisuaalisia mediatekstejä kuin heidän vanhemmillaan. (Juttu on vuodelta 2001)

Mikä ihmeen media?
Media-alan asiantuntijat tentissä. (Juttu on vuodelta 1999)

Moniosaajia on ollut ennenkin
Media-alan uudet moniosaajat ovat viime aikoina nousseet otsikoihin. Kuitenkin myös tämän päivän toimittajakonkarit ovat usein varsinaisia monitaitureita. Työkokemusta on vuosikymmenten saatossa karttunut niin painotuotteista kuin äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Onpa joku joutunut siinä sivussa hoitamaan myös levikkipäällikön, ilmoitusmyyjän ja latojan apupojan tehtävätkin. (Juttu on vuodelta 2001)

Mr. radioaktiivisesta viestintätieteen suurlähettilääksi
Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng on viestinnän tutkija ja kosmopoliitti, jonka elämänmittainen työ joukkoviestinnän parissa ei ole jäänyt maailmallakaan huomaamatta. Kuuden etunimen professori malttoi istua hetkeksi aloilleen ja palasi ajassa taakse päin uransa alkulähteille. (Juttu on vuodelta 2002)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mäntyharju kahden radion välissä
Mäntyharjun radioaalloilla riittää vilinää kesän aikana. Alueella on peräti kaksi paikallista kesäradioasemaa, joiden toimittajat pyrkivät palvelemaan paitsi paikallisten myös kesäasukkaiden tarpeita. (Juttu on vuodelta 2002)

Naiset uusmediassa
Vuonna 1999 Suomessa toimi 330 uusmedia-alan yritystä, työllistäen parituhatta ihmistä, etupäässä Etelä-Suomessa. Tasa-arvoiseksi kutsutun alan tuottajista ja kuluttajista leijonaryhmän muodostivat alle kolmevitoset miehet, jotka rakastavat bittejä. Tässä kolmen naisen tarina. (Juttu on vuodelta 2000)

Nettiradiotoiminta osaksi korkeakouluopetusta
Erilaisten viestintätaitojen opiskeleminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin, tuumaavat tutkijat. Joensuun yliopiston Savonlinnan yksiköt ja MAMK:n metsätalousyksikkö Nikkarila alkoivat tarjota digimediakoulutusta syksyllä 2000. (Juttu on vuodelta 2000)

Nykyinen kanavarakenne elää vielä pitkään
"Peruskanavat ja -ohjelmisto pysyvät televisiossa vielä pitkään nykyisenlaisina. Vähitellen rinnalle tulee erilaisia Internet-tyyppisiä, vuorovaikutteisia lisäpalveluja, mutta suuren murroksen aika tulee vasta vuosien kuluttua", toteaa Yleisradion suomenkielisen televisiotoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen. (Juttu on vuodelta 2002)

Opettajat ja oppilaat median pyörteissä
Jos median vallasta, toimintaperiaatteista tai motiiveista ei tiedä mitään, media voi nielaista pohjattomaan kitaansa, hämmentää mielipiteitä tahtomaansa suuntaan ja hämärtää toden ja tarun rajoja. Siksi mediakasvatus nostaa päätään. Opettajat ja oppilaat käyvät mediakursseja, lukioissa suoritetaan median lukiodiplomeja ja mediakin kantaa kortensa kekoon vaativassa mediakasvatustehtävässä. (Juttu on vuodelta 2004)

Opintoradio seilaa kohti digiaikaa
Vuosien mittaan pohdittiin, mistä eväistä syntyy nykyaikainen opintoradio? Ketkä sitä tekisivät, millä visioilla ja tekniikalla? Yleisradion opintoradiotoiminnan väki pysähtyy pohtimaan syntyjä syviä vuosittaisissa kesäseminaareissa. Kooste Nettiradio Mikaelin historian vaiheista ja yhteistyökumppaneista.

Sisältötuotannosta itäsuomalaiseksi vahvuudeksi?
Tietotekniikan ihmemaasta rakennetaan nyt yhtä innolla sisältöjen Suomea. Suuri kysymys on, nouseeko Nokia-Suomen rinnalle sisältöyhteiskunta, jonka tuottamilla palveluilla ja elämyksillä on vientinäkymiä? Uudet digitaaliset jakelukanavat mahdollistavat uutta tekemistä ja kehitystyötä, mutta toteutuuko alueellinen näkyminen kuten juhlapuheissa esitetään? Näitä asioita pohtii kolme näkijää ja tekijää. (Juttu on vuodelta 2000)

Televisio tuottaa naiseudesta monenlaisia kuvia
Televisio luo kaikenlaisia mielikuvia; näiden joukossa on myös kokonainen liuta erilaisia naiskuvia. Kuinka naiset ottavat vastaan heille tarjotut mallit? Millaisia malleja on tarjolla? Mediatutkija Kaarina Nikunen näkee, ettei television vaikutuksista kannata olla huolissaan. Nykyisellä television kanssa kasvaneella sukupolvella kun on jo käytössään järeät aseet käsitellä television luomia kuvia. Nuorilla on kyky analysoida sekä nähdä asioita ironisesti; televisiota ei oteta niin vakavasti. (Juttu on vuodelta 2000)

Toimittaja on tiedottajan vastavoima
Toimittaja suodattaa tiedottajan työtä julkisuuteen parhaimmillaan ammattitaitoisen kriittisesti ja lukijansa tiedontarpeita ajatellen. Ristiriitatilanteilta näiden ammattikuntien välillä ei voida välttyä. Sopusoinnussa voidaan kuitenkin elää, kun kaikki tietävät pelisäännöt. (Juttu on vuodelta 2003)

Uutisoinnissa on tärkeintä luotettavuus ja reaaliaikaisuus
Nuoret arvostavat uutismediassa nopeutta ja asiantuntijuutta. Vuorovaikutteisuus ei tunnu olevan niinkään olennaista silloin, kun mediaa käytetään uutisten lukemiseen. "Toisaalta osallistuvat käytänteet ovat osin vasta hahmottumassa", toteaa Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen tutkija Jaana Hujanen, joka on ollut mukana tutkimassa nuorten mediakulttuurin murrosta. (Juttu on vuodelta 2002)

Copyright: Kirsti Vuorela

Viestijöitä Lieksasta
Viestinnän ammattilaisista ennakoidaan tulevan huimaa pulaa lähivuosina, kun toimittajakunta ikääntyy ja vetäytyy uraputkesta. Samaan aikaan uusmediatoimiala on ryöpsähtänyt hallitsemattomaan kasvuun. Mistä tekijöitä ja heille sopivaa koulutusta? Alkuvuonna valmistuneen Tulevaisuuden tekijät -tutkimuksen mukaan "harjoittelukäytäntöjä ja alalle pääsyn kynnystä tulisi pystyä madaltamaan, jotta iduillaan oleva osaaminen pystyttäisiin kasvattamaan vankaksi ammattiosaamiseksi". Tässä saumassa viestinnän koulutusta tarjotaan muun muassa Lieksassa näyttötutkintojen pohjalta. (Juttu on vuodelta 2000)

YLE vahvisti näkyvyyttään Etelä-Savossa
"Yleisradion kannalta Mikkeli on ollut meille edelläkävijä. Yhteistyö Nettiradio Mikaelin kanssa on opettanut meille paljon verkkoradion tekemisestä, ja toivomme yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa", totesi Yleisradion varatoimitusjohtaja ja suomenkielisen radiotoiminnan johtaja Seppo Härkönen vieraillessaan Mikkelissä vuonna 2001. (Juttu on vuodelta 2001)

YleX tarjoaa tuttua elämänasennetta
Vaikkei Ylen suuresta radiouudistuksesta vielä olekaan saatavana virallisia arvioita, YleX:n ohjelmajohtaja Ville Vilénin mukaan hänen luotsaamansa kanava ei hukannut Radiomafian kuuntelijakuntaa, vaan se tavoittaa nyt entistä paremmin oman kohderyhmänsä eli alle kolmikymppiset "opintolainan ja asuntolainan välissä olevat ihmiset". Julkisen palvelun YleX haastaa kaupalliset radiot selkeällä reseptillä: puheohjelmia, hyvää suomen kieltä ja uutta kotimaista musiikkia. (Juttu on vuodelta 2004)