Mikpoliin kohdistuu isoja odotuksia

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viime vuosina eri puolille maata on noussut joukko osaamisen keskittymiä, poli-päätteisiä keskuksia. Eteläsavolaisten oma keskus, Mikpoli, aloitti toimintansa tänä syksynä. Mikkelin ammattikorkeakoulun informaatio- ja mediateknologiakeskuksen odotetaan vetävän Kasarmin kampukselle yrityksiä ja organisaatioita ja tarjoavan opiskelijoille modernin oppimisympäristön.

Mikpoli valmistui pari vuotta alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä. Suurimmat IT-alan kasvuun liittyvät odotukset ovat taittuneet, ja eteläsavolaiset pääsevät ottamaan mittaa Mikpolista realistisemmalta pohjalta. Mikpoli tarjoaa tilat ja osaamista, jotta informaatio- ja mediateknologiaa päästään soveltamaan mahdollisimman laajasti oppilaitoksen vahvoilla aloilla eli materiaali-, ympäristö- ja puuteknologiassa sekä matkailu- ja kulttuurialalla.

Kolmeen torniin jakautunut Mikpoli tarjoaa tilaa kaikkiaan 9000 neliömetriä, josta yrityskäytössä on liki kolmannes. Yrityspuolella toimii neljä yritystä sekä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Muita tiloja käytetään opetukseen, tutkimukseen ja tapahtumien järjestämiseen. Mikpolin rakentamiskustannukset ovat noin 12 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden tutkimuksesta kiinnostunut eteläsavolainen kansanedustaja Jouni Backman toivoo, että opiskelijat oppivat Mikpolissa käsittelemään symboleja ja tekemään kiinnostavia tuotteita maailman markkinoille. Backman uskoo, että tulevaisuudessa kysyntää on monialaisille osaajille, jotka uskaltavat tehdä yhteistyötä ja mennä maailmalle.


Opiskelijoiden on totuttava siihen, että koulutus ja työelämä lomittuvat


Mikkeli on Helsingin jälkeen maan merkittävin arkistokaupunki, jossa tekee työtä yli 200 nykyaikaisen arkistoinnin ammattilaista Helsingin yliopiston kirjaston, Mikkelin maakunta-arkiston, Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluksessa. Yksi Mikkelin ammattikorkeakoulun viime vuosien vahvoista kehittämiskohteista on ollut digitaalinen arkistointi. Meneillään on audiovisuaalisen aineiston arkistokokeiluja, joissa asiakkaita ovat niin kunnat, terveydenhuoltosektori kuin yrityksetkin. Viime vuosina Mikkelissä on panostettu lähes 10 miljoonaa euroa sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamiseen. Ammattikorkeakoulu ja kaupunki pitävätkin nyt tärkeänä, että kaupunkiin saadaam nopeasti sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kansallinen palvelukeskus. Mikpolin avajaisjuhlallisuuksiin osallistunut pääministeri Matti Vanhanen kiitteli paikallisten toimijoiden aktiivisuutta ja rohkaisi jatkamaan ponnisteluja.

Matti Vanhanen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Muista maakunnista ei ole tuotu arkistoproblematiikkaa esille näin aktiivisesti


Mikkelin ammattikorkeakoulun pääkampus, Kasarmin kampus, on ollut melkoisen myllerryksen kohteena viimeiset kymmenen vuotta. Kun ammattikorkeakoulu aloitti, mukana olleet kaksi yksikköä - tekniikan ja liiketalouden - sijaitsivat eri puolilla kaupunkia. Sittemmin ammattikorkeakoulusta on kasvanut maan laaja-alaisin. Samalla toimintoja on keskitetty pääkampukselle, vanhalle kasarmialueelle. Ensin pääkampukselle siirtyi restonomikoulutus ja tänä syksynä myös liiketalouden laitos. Kehitysjohtaja, vararehtori Heikki Malinen näkee ajan myötä muunkin Mikkelissä toimivan koulutuksen siirtyvän pääkampukselle. Myös Mikkelin yliopistokeskukselle pidetään ovea auki, vaikka keskukselle rakennetaan parhaillaan omia toimitiloja vajaan kilometrin päähän.


OPM edellyttää suuria kansainvälisen tason ylittäviä osaamiskokonaisuuksia


Kasarmin kampuksella on kunnostettu lukuisia kulttuurihistoriallisesta arvokkaita rakennuksia ja rakennettu uutta viime vuosina. Uusin kokonaisuus syntyi upouudesta Mikpolista, vanhoihin rakennuksiin kunnostetuista Kampuskirjastosta, Ravintola Tallista ja puualan tutkimuksen käytössä olevasta Puupolista. Seuraava entisöintikohde on aikanaan kengityspajana toiminut rakennus.


Isot rakennukset ja aukiot muodostavat hyvän kokonaisuuden


Kasarmin kampuksella on imuvoimaa, eivätkä kaikki kiinnostuneet yritykset mahtuneet Mikpoliin. Heikki Malinen kuitenkin muistuttaa, ettei lisätilojen rakenneta tai kunnosteta ennen kuin nähdään, miten opetusministeriö aikoo rukata maan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja.


Todelliset lisätilan tarpeet katsotaan tarkkaan


Opetusministeriön suunnitelmia karsia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää Pohjois- ja Itä-Suomessa on seurattu huolestuneina Mikkelissä, jossa ei perinteistä monialaista tiedekorkeakoulua ole ollut. Ilmassa on myös ammattikorkeakoulujen hallinnon siirtäminen valtion alaisuuteen. Kehitysjohtaja Malinen miettii, että investoinnit ja tulevaisuuden tarpeet pitää pystyä tekemään kestävällä pohjalla. Tulevaisuutta rakennetaan jatkossakin opiskelijoita ja yritystoimintaa varten.


Uusia linjauksia nähdään, kun ohjelmakausi vaihtuu


Heikki Malinen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin ammattikorkeakoulua pidetään maan tutkimusintensiivisimpänä. Malinen muistuttaa, että MAMK keskittyy omiin vahvuusalueisiinsa, kuten materiaali- ja ympäristötekniikkaan sekä informaatio- ja mediatekniikkaan.


Laajalla emme voi olla vahvoja ja vaikuttavia


Jotta Kasarmin kampuksen imu säilyisi jatkossakin, MAMK:n johto toivoo alueelle yrityksiä ja organisaatioita, joiden osaaminen liittyy omiin vahvuuksiin.


Yliopistotoimijat vahvistaisivat osaamista


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: