Yrittäjyys on vahvaa monitoimitiloilla

Copyright: Suvi Härkönen

Jo joka neljännellä maatilalle leipä irtoaa muustakin kuin perinteisestä maataloustuotannosta. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus tutki, pitävätkö monialaisilla tiloilla yrittävät itseään yrittäjinä vai viljelijöinä. Tulokset yllättivät tutkijat; yrittäjäidentiteetti on jo tiukassa, vaikka monialayrittäjät eivät aina voikaan mielestään vaikuttaa omaan pärjäämiseensä.

EU:n tuoma rakennemuutos on riepotellut suomalaisia maatiloja. Perinteisistä perheviljelmistä on kuoriutunut kolmentyyppisiä tiloja: kooltaan suuria eurotiloja, maatilayrityksiä joilla harjoitetaan muutakin kuin alkutuotantoa ja niitä, jotka eivät ole sopeutuneet muutokseen vaan aikovat luopua tilanpidosta. Dosentti Kari Vesala on tutkinut yrittäjäidentiteetin syntymistä reilun vuosikymmenen ajan. Hänen mielestään monitoimitiloja tutkittaessa on oleellista, haluaako henkilö itse nimetä itsensä yrittäjäksi vai tuottajaksi.


Miten yrittäjäidentiteettiä selvitettiin?


Maaseudun elinvoimaisena pysyminen on tutkijoiden mukaan kiinni juuri monialaisten tilojen kyvystä luovia muutosten keskellä. Vuoden 2000 maatalouslaskennassa tutkittiin ensimmäistä kertaa monialaisten maatilojen määrää. Tällaisia tiloja on maassamme on 22 000. Ahvenanmaalla tiloista yli puolet kuuluu monialaisiin ja kakkosena tulee Etelä-Savo 34,2 prosentilla. Tutkimuksessa selvitettiin yhdellätoista eri toimialalla mukana olevien maatilayrittäjien toimintaa. Vaikka yrittäjäidentiteetti onkin hyvin vahvaa, asiakassuhteeseen ei ehkä panosteta yhtä paljon kuin yrityksissä yleensä.


Toiminta on varsin yrittäjämäistä


Monialaiset maatilayrittäjät eivät välttämättä usko voivansa vaikuttaa omaan yrittämiseensä yhtä paljon kuin muut yrittäjät. Yrittäminen voi muistuttaa esimerkiksi alihankintaa, eikä asiakaskontakteja ole niin paljoa kuin yrityksissä yleensä. Monialaiset maatilayrittäjät kokevat ehkä olevansa siksi tilanteiden armoilla, koska eivät aina voi vaikuttaa omaan pärjäämiseensä, Kari Vesala arvelee.


Asiakasaktiivisuuden puutteeseen vaikuttaa moni asia


Asiakassuhdetta ei myöskään voi parantaa samanlaisilla konsteilla kuin yrityksissä yleensä. Toimialojen väliset erot näkyvät väistämättä. Monialaisilla maatilayrittäjillä asiakkaita on usein yksi tai muutama, kun yrityksillä yleensä heitä on tutkimusaineistoksi saakka. Maaseutuyrittäjillä asiakassuhde rakentuu usein henkilökohtaisten kontaktien varaan, Kari Vesala korostaa.


Yleiset markkinointiopit eivät aina päde


Monialaisten maatilayrittäjien vanhemmat ovat usein olleet yrittäjiä, eikä perheessä ole siksi vallinnut palkkatyöntekijän kulttuuri. Perheellä on vaikutusta siihen, kenestä tulee maatilayrittäjiä, mutta se ei vaikuta yrittäjäidentiteetin rakentumiseen. Nuorilla yrittäjäidentiteetti on yleensä vahvempi, ja heillä on ammatillista koulutusta. Tutkijan mukaan yksilö on avainasemassa yrittäjäidentiteetin rakentumisessa, ei hänen taustansa.


Yrittäjyys on yksilötoimintaa


Kari Vesala. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tutkija ei saa väännettyä monialaisista maatilayrittäjistä yhtä prototyyppiä ainakaan tämän tutkimusaineiston perusteella. Tässä tutkimuksessa monialaisia maatilayrittäjiä verrattiin tuottajiin ja muihin maaseutuyrittäjiin. Pääpiirteinä selviää, että monialaisilla on harvoin yli viittä työntekijää palkkalistoilla, alkuinvestointeihin he ottavat reilummin lainaa kuin muut ja suuri osa yrityksistä on perustettu 90-luvulla.


Monialaista tilaa johdetaan yhtenä yksikkönä


Useat toimialat tekevät monialaisista tiloista vahvoja myös tulevaisuudessa, dosentti Kari Vesala uskoo.


Ei olla helposti liemessä, kun tukijalkoja on monta


Lähde: Kari Mikko Vesala ja Juuso Peura: Yrittäjäidentiteetti monialaisilla maatiloilla, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli 2002

Nettiradio Mikaelin arkistosta: