Kieli muuttuu puhujiensa myötä

Copyright: Kirsti Vuorela

Kielen tutkimus on muuttunut viime vuosikymmenien aikana huomattavasti. Uudet tutkimusmenetelmät ovat avanneet uusia näkökulmia, ja kieltä on yhä enemmän alettu tutkia osana kulttuuria ja ihmisten kanssakäymistä.

Murteiden tutkimus on kuulunut olennaisena osana suomen kielen tutkimukseen jo 1800-luvulta lähtien. Suomen murteet on jaoteltu perinteisesti itä- ja länsimurteisiin, ja nekin vielä omiksi pienemmiksi murrealueiksi. Murteen tutkijat ovat pitkillä maakuntakierroksillaan keränneet tuhansia tunteja murrenäytteitä arkistoihinsa, ja näytteiden avulla on sitten tutkittu kielen eri ilmiöitä ja vaihteluita.

Viime vuosikymmeninä 'puhtaan' murteen osuus puheessa on vähentynyt, ja puhekieli on ihmisten liikkumisen lisääntyessä yhtenäistynyt. Samalla puhutun kielen tutkiminen on saanut lisäpontta uusista tutkimusmenetelmistä. Sosiologista lainatuin menetelmien kyetään tutkimaan puhutun kielen erilaisia ilmiöitä.

Tutkijaa kiehtoo kielen vaihtelut
Murteiden tutkimukseen erikoistunut professori Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta ei ole huolissaan murteiden katoamisesta ja kielen yhdenmukaistumisesta. Hän muistuttaa, että suomen kieli on vuosisatojen ajan saanut vaikutteita vieraista kielistä, ja silti kieli ja sen eri murteet ovat säilyneet elävinä.

Nimi paljastaa paljon
Tärkeä osa murteen tutkimusta on nimistöntutkimus, joka kertoo paljon sekä kielen käyttäjistä että alueen historiasta. Mikkeliläinen Merja Berg on tutkinut kotipaikkakuntansa epävirallista nimistöä, ja hänen mukaansa yleisimmät nimeämisperusteet ovat ulkomainen esikuva ja paikan sijainti.


Nimien kiehtova syntyhistoria

Miten nimet syntyvät ja mitä ne meille kertovat? Professori Tuomo Jämsä Savonlinnan opettajainkoulutuslaitokselta pohtii kolumnissaan nimistöön liittyviä kysymyksiä.
Kesto noin 17 minuuttia.


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: