Eettiset ongelmat leimaavat terveydenhuoltoa lähivuodet

Markku Myllykangas. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Priorisointi, medikalisaatio, uskomuslääketiede, eutanasia, geeniteknologia, sikiöseulannat ja hoitotakuu. Näitä terveydenhuollon ajankohtaisia asioita tutkiva Kuopion yliopiston dosentti, terveydenhuollon tohtori Markku Myllykangas tunnetaan räväköistä mielipiteistä ja keskustelun avauksista. Häntä huolestuttavat erityisesti terveydenhuollon eettiset kysymykset, joiden kanssa lääkärit joutuvat taiteilemaan entistä enemmän vaikkei lääkäreiden koulutukseen etiikkaa juuri kuulu.

Markku Myllykankaan mielestä suomalaista halpaa ja hyvää terveydenhoitojärjestelmää uhkaa moni asia. Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan ennen, mutta samalla vaativampia ja tyytymättömämpiä. Terveydenhoitoon käytetään seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, kun OECD-maissa menot kipuavat yleensä yli 10 prosenttiin. Kalleuskeskustelujen vellomisesta huolimatta suomalainen järjestelmä on tehokas ja halpakin, koska hoitoalan ammattilaisten palkat ovat matalia.


Terveydenhoitoon käytetään vain 7 % bruttokansantuotteesta


Terveyskeskusten mainetta on mollattu, vaikka potilasta yli 96 prosenttia löytää sieltä avun. Myllykangas toivoo, että terveyskeskusten maine palautettaisiin, eivätkä jatkossa ihmiset itse voisi suoraan marssia erikoissairaanhoitoon ja rahoittaa käyntejään Kela-korvauksia. Muissa länsimaissa Myllykankaan kokemuksen mukaan erikoislääkärin juttusille pääsee vain lähetteellä ja näin vältytään turhilta tutkimuksilta, joita ihmiset haluavat varmuuden vuoksi. Pahimmissa uhkakuvissa Myllykangas näkee terveyskeskusten muuttumisen "roskapankeiksi". Kun Suomessa hoidon saavat nyt kaikki, ketkä ovat hoidettavissa, esimerkiksi USA:ssa käännytetään 1,5 miljoonaa ihmistä poliklinikoilta vuosittain, kun heidän sairausvakuutuksensa eivät ole kunnossa. Hänestä on selvää, että kalleinkin veropohjainen järjestelmä tulee halvemmaksi kuin yksityisvakuutukset tai sekajärjestelmät.


Ihmiset ovat terveempiä kuin ennen, mutta vaativat aina vain enemmän
Tarvitaan terveyskeskusten kunnianpalautus
Kalleinkin veropohjainen järjestelmä tulee halvaksi


Terveydenhuollon investoinnit nielevät valtavia summia vuosittain. Myllykangas arvioi, että teknologiainvestoinnit ovat suuri ongelma. Uutta teknologiaa ja hoitoja pitää olla, vaikkeivat ne välttämättä ole parempia kuin vanhat ja vähemmälläkin pärjättäisiin. Maasta löytyy myös karsittavaa kapasiteettia, sillä esimerkiksi röntgen-tutkimuksiin löytyy laitekantaa toinen mokoma liikaa.


Ongelma on, miten kaikki pystytään kustantamaan


Medikalisaatio, nykysuuntaus että mitä tahansa ongelmia pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin, ruokkii lääketeollisuutta. Ihmiset hinkuvat erilaisiin vaivoihin apua pilleripurkista. Lääkärit jäävät potilaiden ja lääketehtaiden väliin. Toisaalta paramedikalisaatio eli uskomuslääketiede yleistyy. Sen Myllykangas leimaa yksiselitteisesti humpuukiksi.


Medikalisaatio lähtee käyttäjien tarpeista


Copyright: Matti Reinola

Lehtien palstoille nousee aika ajoin sairauksia, joista leivotaan nykyajalle tyypillisiä koko kansan vaivoja. Myllykangas on huomannut, että tällaisia ovat erilaiset mielenterveyteen liittyvät ilmiöt, ADHD ja jopa väsymys. Hänestä muotivaivojen taustalta löytyy jälleen erilaisten arkipäiväistenkin asioiden liittäminen lääketieteen hoidettavaksi. Hän pelkää, että Yhdysvalloista leviää meillekin piristeiden eli stimulanttien syöttäminen ylivilkkaina pidetyille ns. ADHD-lapsille.


Jopa 40 % lapsista syö stimulantteja yhdysvaltalaiskoulussa


Myllykangas arvioi, että lääketehtaat kehittävät uusia lääkkeitä etupäässä voittoisille markkinoille, eivät tarpeeseen. Malarialääkettä ei löydy, kun markkinoita ei ole. Sen sijaan länsimaisille ihmisille kehitetään esimerkiksi kolestroli- ja verenpainelääkkeeitä. Jos vielä samaan aikaan normaalina pidettyjä raja-arvoja alennetaan, suuret joukot ihmisiä päätyvät popsimaan säännöllisesti lääkkeitä vaivoihin, jotka ennen olisivat olleet normaalin rajoissa.


Sadoista tuhansista suomalaisista tehtiin kolestrolilääkkeiden syöjiä


Nykytiede on innostunut ihmisen perimän ja geenien tutkimisesta. Geeneillä myös selitetään erilaisia vaivoja ja taipumuksia. Myllykangas miettii, että jos nyt on rajana ettei sukusoluihin eli iturataan saa puuttua, niin raja ei ole enää voimassa, jos esimerkiksi perinnöllisiä syöpiä voitaisiin ehkäistä sitä kautta.


Tieteen asettamat rajat ovat aina väliaikaisia


Armomurha eli eutanasia on piilossa pidettyä arkea terveydenhoidossa. Tutkimusten mukaan kaksikolmasosaa suomalaisista suhtautuu myönteisesti passiiviseen eutanasiaan ja tavallinen kansa hyväksyy hoitoalan ammattilaisia helpommin myös aktiivisen kuolemaan auttamisen.


Eutanasiaa on harrastettu aina


Lakimiesten tuominen mukaan potilassuhteeseen Amerikan malliin saattaa sekin olla tuloillaan oleva ilmiö meilläkin, Myllykangas uumoilee. Maaliskuun alussa 2005 voimaan astuva hoitotakuu turvaa hoitoon pääsyn. Myllykangas kuitenkin pelkää, että jos ihmiset eivät pääse esimerkiksi leikkauksiin, he hakevat oikeutta lakituvan kautta. Tämä taasen voi muuttaa terveydenhuollon markkinoita meilläkin, kun lääkärit joutuvat turvaamaan selustaansa lakimiehiltä.


Juridisaatio voi lisääntyä


Hoitotakuu voi pahimmillaan johtaa Myllykankaan mielestä kaaokseenkin, jos priorisointi eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen ei onnistu. Hän uumoilee, että suomalainen ns. Uudesta-Seelannista otettu malli voi olla liian lepsu koska siinä ei eri sairauksia voida vertailla keskenään. Hän uskoo pikemminkin yhdysvaltalaiseen vuodesta 1994 käytössä olleeseen ns. Oregonin osavaltion malliin, jossa eri diagnooseja ja niiden kustannusvaikutuksia voidaan vertailla.

Copyright: Suvi Härkönen
Oregonin mallissa yksittäinen ihminen otettaisiin paremmin huomioon


Lääkäreiden koulutukseen pitäisi saada enemmän etiikan opetusta, Myllykangas vaatii. Hänestä etiikan opetus ei voi enää olla satunnaista, kun kaikissa terveydenhuollon suurissa kysymyksissä on perimmältään kysymys eettisistä valinnoista.


Etiikan opetus pitäisi ottaa vakavasti


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: