Arkipäivän fasismi ennen ja nyt

Minkälaista on ollut arkipäivän fasismi 30-luvulta alkaen? Sitä pohtii toimittaja Jukka Sirén vuonna 1998 toimittamassaan kolmiosaisessa juttukokonaisuudessa.

Työväenliike ja äärioikeisto
Suomalaisen työväenliikkeen ja suomalaisen äärioikeiston välit ja vaikutus toisiinsa on yllättävän vähän pengottu aihe. Kyselimme taustoja ja suuria linjoja Hannu Soikkaselta, Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksen jo eläkkeelle ehtineeltä professorilta.

Eurooppa 38
Suomi oli maailmansotien välisenä aikana vauraimpia I maailmansodan jälkeen syntyneistä valtioista, mutta kaukana Länsi-Euroopan rikkaimpien maiden jäljessä. Maamme sijoittui ennen toista maailmansotaa lähes samalle sijaluvulle kuin vuonna 1997 - juuri ja juuri kärkitusinaan.

Kolmannen valtakunnan elokuva Suomessa
Elokuva oli tärkeä väline 30-luvun diktatuureille. Natsien elokuvanteon tärkein tavoite oli tehdä Saksan järjestelmä normaaliksi ja hyväksyttäväksi. Jos saksalaisissa elokuvissa tehtiinkin natsitervehdyksiä ja heiteltiin pieniä kommentteja kansanryhmistä, tärkeintä oli korostaa oman elämänpiirin myönteisyyttä ja kilpailukykyisyyttä, Jari Sedergren toteaa ironisesti.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: