Uutisoinnissa on tärkeintä luotettavuus ja reaaliaikaisuus

Copyright: Maija Ripatti

Nuoret arvostavat uutismediassa nopeutta ja asiantuntijuutta. Vuorovaikutteisuus ei tunnu olevan niinkään olennaista silloin, kun mediaa käytetään uutisten lukemiseen. "Toisaalta osallistuvat käytänteet ovat osin vasta hahmottumassa", toteaa Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen tutkija Jaana Hujanen, joka on ollut mukana tutkimassa nuorten mediakulttuurin murrosta.

"Tavoitteena oli tutkia mahdollisimman kattavasti nuorten media-arkea. Lähtökohtana oli selvittää, mitä uusien medioiden tulo on merkinnyt. Halusimme myös selvittää, mitä medioita nuoret käyttävät ja erityisen kiinnostuksen kohteena oli uusmedia", Jaana Hujanen selvittää. Murrostuva suomalainen mediakulttuuri -projekti on osa Suomen Akatemian Mediakulttuurin kolmivuotista tutkimusohjelmaa, ja mukana hankkeessa on kaikkiaan seitsemän tutkijaa Jyväskylän yliopiston neljältä eri laitokselta. Kyselytutkimukseen osallistui lähes 700 13 - 19-vuotiasta keskisuomalaista nuorta.


Tutkimuksen tavoitteet


Vaikka uusien medioiden esiinmarssi onkin viime vuosina ollut silmiinpistävää, ovat televisio ja sanomalehdet pystyneet hyvin pitämään pintansa. Television katseluun käytetään kaikista medioista eniten aikaa, ja sanomalehtiäkin lukee nuorista lähes päivittäin melkein puolet. "Internetin kotisaatavuudesta on puhuttu paljon, mutta meidän tutkimuksemme osoitti, että läheskään kaikilla ei ole Internetiä vielä kotona. Internetiin kyllä tutustutaan, mutta sitä ei välttämättä käytetä niin paljon kuin ehkä luullaan." Hujanen kuitenkin muistuttaa, että tutkimusaineisto kerättiin vuoden 1999 aikana, minkä jälkeen tilanne on voinut jonkin verran muuttua.


Televisio ja sanomalehdet yhä suosittuja


Interaktiivisuudesta ja vuorovaikutteisuuden mahdollisuudesta on uusmedioiden yhteydessä puhuttu paljon. On ajateltu, että Internetin ja muiden uusien välineiden yleistyessä myös ihmisten halu itse osallistua ja vaikuttaa kasvaa. Tutkijan näkökulmasta asia ei ole näin yksinkertainen. Halu osallistua ei ainakaan toistaiseksi ole kovin suuri silloin, kun on kyse uutismediasta.

"Uutismedioissa korostuu pikemminkin asiantuntijuuden merkitys. Monet nuoret ovat sitä mieltä, että uutisia tekemässä pitää olla asiansa osaavia ja ymmärtäviä ihmisiä. Oma osallistuminen on silloin sivuseikka", Jaana Hujanen selvittää. Hän myös muistuttaa, että ylipäätään interaktiivisuus on medioissa vasta aluillaan, ja täysin uusiakin vuorovaikutuksen keinoja voi tulevaisuudessa vielä syntyä.


Osallistumisen tarve vaihtelee
Asiantuntijuutta arvostetaan
Millainen on osallistuva kansalainen?


Jaana Hujanen. Copyright: Tiina Toivakka

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä nuorten mielestä on uutismedioiden tärkein ominaisuus. Verkkolehtien kohdalla vastaajat korostivat reaaliaikaisuutta. Uutisia halutaan lukea mahdollisimman tuoreena ja silloin kun se itselle sopii. Tutkimustulosten pohjalta Jaana Hujanen uskookin verkkolehtien ja muiden uutismedioiden pysyvän paikkoina, joissa uutiset kerrotaan nopeasti ja helposti. Keskusteleva journalismi sen sijaan saattaa siirtyä valtamedioiden ulkopuolelle. "Paljon tosin riippuu siitä, miten paljon valtamedia kannustaa keskusteluun", Hujanen toteaa. Jakautuvatko kansalaiset sitten kahteen kastiin sen mukaan, seuraavatko he reaaliaikaista uusmediaa vai eivät? Siihen väittämään ei tutkija löydä vahvistusta. "Näyttäisi pikemminkin siltä, että kahtiajaon sijasta ryhmiä on useampia. Osa seuraa asioita Internetin kautta todella innokkaasti, osa silloin kun siihen on tilaisuus, ja osa ihmisistä jättäytyy tietoisesti verkkomaailman ulkopuolelle", Jaana Hujanen sanoo.


Muuttuuko uutisjournalismi?
Onko kahtiajakautumisen pelkoa?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: