Puuenergian mahdollisuuksiin uskotaan Pohjolassa vahvasti

Siinähän sitä: puuta. Tulevaisuudessa sen jalostetumpaa muotoa voinevat käyttää myös autot menovetenään.

Näin kalliin bensan aikana moni on varmasti miettinyt, kannattaako auton pitäminen enää ollenkaan. Tulevaisuutta ajatellen Opec-maiden öljyn tuotantoyhtiöiden kikkailu tuotantomäärillä paremman hinnan saamiseksi, sekä tuotannon jälleen kasvaessa vuorostaan öljyä välittävien yhtiöiden itsekäs voitontavoittelu, antavat kuitenkin esimakua: fossiilisten polttoaineiden vähetessä hinnat tulevat auttamatta nousemaan. Niinpä viime aikoina kiinnostusta onkin herättänyt mahdollisuus uusiutuvien energialähteiden, niiden muassa puun, tehokkaampi käyttö energiantuotannossa. Täällä pohjolassa kiinnostuksen kohteena on erityisesti ehtymätön luonnonvaramme, havupuu.

Puun muuntamiseksi mitä monisyisimmiksi energiamuodoiksi onkin kehitteillä mitä mielenkiintoisimpia menetelmiä. Ruotsalaistutkijat ovat kuulemma muistaneet autoilevaa kansaa menetelmällä, jonka avulla autojen polttoaineeksi saadaan muutettua yli 70 prosenttia havupuun sisältämästä sokerista. Kyseinen polttoaine on alkoholia, etanolia, mitä Brasiliassa on totuttu käyttämään jo pitkään autojen menovetenä. Huono piirre naapureiden menetelmässä ja este etanoliautojen maan valloitukselle on kuitenkin vielä sen kalleus: yhden etanolilitran tuottaminen maksaa noin 3 markkaa, kun fossiilisten polttoaineiden osalta päästään toistaiseksi vielä puolella hinnalla.

Puuenergian hyödyntämiseen uskotaan myös Suomessa: ympäristöystävällisyyden lisäksi sen hyödyntämisellä povataan olevan myönteisen vaikutuksen maaseudun työllisyyteen.

  • Onko puuenergia ratkaisu Metsä-Suomen kehnolle työllisyystilanteelle?
    Mistä saataisiin ratkaisu, joka pysäyttäsi työikäisten ihmisten muuttovirran Etelä- ja Länsi-Suomen kasvukeskuksiin paremman leivän perässä? Viime aikoina ratkaisuksi Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien voittopuolisesti tappiolliselle asukasmäärän kehitykselle sekä kehnolle työllisyystilanteelle on povattu Metsä-Suomen ehtymätöntä luonnonvaraa: puuta.

    Kiinnostus on viime aikoina kohdistunut erityisesti metsänharvennuksessa ja hakkuissa syntyvän hakkuutähteen, "metsähakkeen", hyödyntämiseen bioenergiana. Käytettäessä tätä esimerkiksi energialaitosten polttoaineena, sen uskotaan tuovan mukanaan huomattavan määrän työpaikkoja korjuuprosessin eri vaiheisiin. Työvoimaa tarvitaan hakkuujäämien korjuuseen, haketukseen, prosessissa tarvittavien koneiden huoltoon, kuljetukseen, energialaitoksen henkilökuntaan jne.

  • Eino Partin maatila lämpiää metsähakkeella.
    Metsänomistajaa metsähakkeen talteenotto ei ainakaan näillä näkymin hyödytä; metsä- ja energiayhtiöt eivät ole toistaiseksi valmiita maksamaan jätepuusta lisähintaa. Hyöty keruusta onkin lähinnä metsänhoidollinen: metsä uusiutuu nopeammin.

    Moni tilallinen on kuitenkin oivaltanut hyödyntää hakkuutähdettä omiin tarpeisiin. Eino Partin maatilalla Mikkelin maalaiskunnassa metsähaketta käytetään kiinteistön ja sen tarvitseman veden lämmittämiseen. Hake saadaan kesällä itse kerätyistä rangoista.

  • Voimalaitokset voivat käyttää energiantuotantoonsa lähes kaikkea puuhun pohjaavaa materiaalia: sahanpurua, kuoria, metsähaketta, rakennuspurkujätettä.

  • Pursialan lämpövoimalaitos käyttää polttoaineenaan puuta ja turvetta
    Erityisesti teollisuus tarvitsee polttoaineekseen puuta ja sitähän Metsä-Suomesta löytyy. Viime vuonna noin 80 prosenttia Suomessa käytetystä puupohjaisesta polttoaineesta meni teollisuuden tarpeisiin. Teollisuuden omista polttoainetarpeista puu kattoi taas puolet. Tilanne ei tule muuttumaan tulevaisuudessakaan, sillä tuotantomäärien kasvun ja laadukkaisiin tuotteisiin panostamisen myötä energian- ja erityisesti sähköntarve kasvaa entisestään. Vuoteen 2010 mennessä sähköntarpeen uskotaan kasvavan noin 9 TWh nykytasolta: puun käytön lisäämisellä tästä voitaisiin arvioiden mukaan kattaa 1-2 TWh.
  • EU:n energiapolitiikka suosii ympäristöystävällistä energiantuotantoa
    Uusiutuvien energiavarojen, erityisesti puuenergian, mahdollisuuksia pohdittiin Mikkelissä pidetyillä kansainvälisillä puuenergiapäivillä 26.-27. kesäkuuta. Erityisenä kiinnostuksen kohteina olivat puuenergian työllisyysvaikutukset, ympäristöystävällisyys ja sen luonne uusiutuvana luonnonvarana. Maanantaina seminaarin ensimmäisessä osassa pohjustettiin puuenergian mahdollisuuksia asiantuntijaluennoin, tiistaina pidetyssä toisessa osassa oli taas mahdollista tutustua käytännössä energiapuun käyttökohteisiin. Tutustumiskierroksen kohteina olivat muun muassa Pursialan lämmitysvoimalaitos ja Mikkelin maalaiskunnassa sijaitsevan maatilan lämpökeskus.

Metsäaiheisia juttuja Mikaelin arkistossa:

© Nettiradio Mikaeli / Petteri Piirainen 2000