Klapilämmitykselle on saumaa pientaloissa

Copyright: Metla

Viimeisen kymmenen vuoden aikana perinteinen puulämmitys on yleistynyt kovasti ja samassa imussa pilkotun polttopuun eli klapien myynnistä on tullut entistä ammattimaisempaa. Polttopuuyrittäjät ovat verkostoitumassa keskenään, ja uusia myyntikanavia etsitään verkkokaupasta.

Suomessa valmistuu vuosittain 20 000 uutta rakennusta, joissa on tulisija. Kaikkiaan arvioidaan, että yksityistalouksissa on puolitoista, kaksi miljoonaa tulisijaa, joissa poltellaan pilkottua polttopuuta. Kun ennen vanhaan talven polttopuut haettiin sukulaisten metsistä tai mökin takametsästä, nykysuomalainen on sen verran laiskistunut, että hän haluaa halkosavotassa huhkimisen sijaan kuivat puut valmiina pihaansa.


Kaupallisen pilkkeen käyttö lisääntyy


Kun öljyn hinta kohoaa arvaamattomasti, puulämmityksen ystävien määrä lisääntyy. Toki puu harvoin kelpaa ainoaksi lämmönlähteeksi, mutta se voi hyvin tukea sähkö-, öljy- tai maakaasulämmitystä. Puuta pitää kuitenkin osata polttaa niin, että hyötysuhde säilyy hyvänä. Jos puulämmitys tuntuu liian työläälle, puupelleteillä toimiva lämmitysjärjestelmä voi olla realistinen vaihtoehto. Tosin suomalaiset ovat tuleen tuijottelijoita, eikä moinen onnistu kuin puuta polttamalla, vanhempi tutkija Lauri Sikanen Metlasta Joensuusta miettii.


Puun käyttö on järkevää, kun sillä korvataan sähköä tai öljyä


Markkinoilla on monenlaista puun tarjoajaa, joten hinnan ja laadun kanssa kannattaa olla tarkkana, Lauri Sikanen muistuttaa. Puuta kyllä piisaa, mutta asiakaspalvelussa voi olla sitäkin enemmän sanomista. Ammattimaisessa puukaupassa myös erikoistutaan ja investoidaan kuivureihin tai varastoihin. Klapibisnekseen on tullut mukaan myös ammattimainen verkkokauppa. Ostaja pääsee entistä paremmin vertailemaan hintoja eri verkkopalveluissa. Verkkokaupalla on kuitenkin kääntöpuolensa puun myyjän vinkkelistä, sillä "verkkokauppa on kuin avointa huutokauppaa" ja katteet saattavat jäädä pieniksi, Sikanen muistuttaa.



Verkkokauppa ei ole tehokasta, jos tarjoajia on paljon


Lauri Sikanen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Polttopuuta myydään lajeittain; saunaan, uuniin ja takkaan löytyy erilaista klapia. Eri puulajeilla on myös omat hintansa. Siinä kun koivu on polttopuiden eliittiä, haapaa saa halvalla. Etelä-Suomessa klapikauppa on ammattimaisinta, ja hintataso korkein. Ammattimaisten puukauppiaiden kiusana alalla häärii pienyrittäjiä, joiden asiakaspalvelussa saattaa olla toivomisen varaa. Sikanen muistuttaa, ettei kaikilla kaupunkilaisilla ole välttämättä silmää huomata, tuliko ostettua kuivaa ja tiukkaa puuta vai kosteaa ja lahoa. Niinpä parhaillaan kehitellään pilkotulle puulle omaa laatustandardia.


Kannattaa valittaa eikä tyytyä huonoon puuerään


Etelä-Suomessa klapin hinta on korkeimmillaan, joten sinne kannattaa rakennella toimivia kuljetusketjuja kauempaakin. Puuta kannattaa siirtää suurissa erissä runkoina, kunhan varastointi on kunnossa. Nykyasumuksissa on selkeänä puutteena, ettei hienostakaan talosta välttämättä löydy kunnollista puuvarastoa. Sikanen toivoo, että Metlan yhteistyö asuntomessujen kanssa näkyy lähivuosina uudenlaisina ratkaisuina. Olisi tärkeää, että uusiin pientaloihin rakennettaisiin riittävästi puuvarastoja ja niihin pääsisi kätevästi, että puiden haku ei roskaa ja puukauppias pääsee tuomaan lastinsa varastolle helposti.


Syrjäseudulta on kannattavaa viedä puuta etelään


Siinä kun entinen klapikauppias hulautti kuormansa omakotitalon pihaan taivasalle, nykyään tavara tuodaan kuomullisessa peräkärryssä tai peiteltynä tai pinotaan peräti valmiiksi asiakkaan varastoon. Klapiyrittäjäksi on helppoa ryhtyä ja vanhoja peruja klapikaupasta osa on ollut harmaata taloutta. Sikanen ei niinkään toivo alalle isoa joukkoa uusia yrittäjiä, vaan pikemminkin että nykyiset yrittäjät tekisivät yhteistyötä ja verkottuisivat terveesti.


Pikavoittojen tavoittelijat vievät kaikilta järkevän toiminnan mahdollisuudet


Suomalaisten puuosaaminen käy kaupaksi maailmalla. Metlan väki vie suomalaisia malleja parhaillaan muun muassa Islantiin ja Skotlantiin. Molemmissa alkaa olla harvennuskypsiä istutusmetsiä, mutta ei juuri perinteitä puulämmittämisestä. Suomalaisilta kaivataan tietoa hakettamisesta, puun polttamisesta, toimitusketjuista ja liiketoimintamalleista. Myös suomalaisten onnistuneiden verkkokauppapaikkojen kokemukset kiinnostavat. Skotlantilaisessa projektissa tärkeäksi on noussut alueellisen lämpölaitoksen rakentaminen. Lämpölaitoksen rakentaminen on ollut järkevää paikkakunnalla toimivan viskitislaamon varaan. Kun pienellä paikkakunnalla on toiminto, joka tarvitsee jatkuvasti ja tasaisesti lämpöä, sen varaan voidaan rakentaa lämpölaitos palvelemaan myös pientaloja.

Copyright: Metla
Minkälaista osaamista suomalaisilta odotetaan maailmalla?
Mikä voisi korvata viskitislaamon suomalaiskylässä?


Lauri Sikanen näkee, että suomalaisen teknologiaosaamisen siirto olisi vientituote. Hänestä oleellista olisi siirtää kokemuksia uusiutuvista energianlähteistä ja puunkäytöstä maailmalle niin, että muilta jäisivät katkerat virheet tekemättä. Lauri Sikanen arvioi, että Suomessa on käytetty 80-90 miljoonaa euroa puuenergian kehittämiseen. "Paljon on ollut sudenkuoppia ja harha-askelia, jotka on nyt opittu välttämään".

Nettiradio Mikaelin arkistosta: