I. K. Inhan jalanjäljillä raakkuja etsimässä

Copyright: Juha Taskinen

Luontokuvaaja Juha Taskinen sukelteli Vienan Karjalan Venehjoella etsimässä jokihelmisimpukoita eli raakkuja loppukesäisessä säässä. Karjalaiset pyydystivät aikoinaan jokihelmisimpukkaa innokkaasti helmien toivossa. Raakkujen pyynti oli paikoittain jopa elinkeino. Kun raakun vaipan alle joutuu hiekanjyvänen, siitä saa alkunsa helmi. Mitä kauemmin helmi ehtii vaipan alla olla, sitä suuremmaksi se kasvaa. Perimätieto kertoo, että pyytäjät joutuivat avaamaan jopa tuhatkin simpukkaa ennen kuin vastaan tuli helmen kasvattanut simpukka. Suurin osa helmistä oli kuitenkin arvottomia. Vienan Karjalasta jokihelmisimpukoita vielä hyvällä tuurilla löytyy. Suomessa raakku rauhoitettiin vuonna 1955.

Raakku on erikoinen nilviäinen, joka voi elää jopa 150 vuotta vanhaksi. Tätä simpukkalajia arvioidaan olleen maapallolla 150 miljoonaa vuotta. Raakut tarvitsevat lisääntymiseensä lohikaloja. Raakkujen toukat eli glokidiot kasvavat vuoden verran taimenien ja lohikalojen kiduksissa, minkä jälkeen ne putoavat joen pohjaan. Suomesta raakut ovat kuolleet liki sukupuuttoon jokien perkaamisen, soiden ojituksen ja lohikalojen häviämisen myötä. Nyt Suomessa yritetään elvyttää raakkukantaa rakentamalla keinotekoisia lisääntymispaikkoja.

Nettivideolla Juha Taskinen Venehjoella.

Juha Taskinen. Copyright: Matti Markkanen
56k modeemi/ISDN (160x120, 100 Kbps)
ADSL (320x240, 350 Kbps)


Nettivideo kestää noin 6 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Kuvaus ja editointi Matti Markkanen.

Maailman paras raakkujoki, Varzukajoki, löytyy Kuolan niemimaalta Venäjältä. Joen vesi on kristallinkirkasta. Raakku on tehokas veden puhdistaja. Se pystyy suodattamaan muutaman litran vettä päivässä. Simpukat auttavat näin pitämään lohikalojen kotivedet puhtaina orgaanisesta aineesta.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: