Oppilaitosympäristö helpottaa keksijän arkea

Copyright:

Konenäköön, tekoälyyn ja virtuaalimainontaan liittyvät patentit ovat tehneet Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Erkki Rantalaisesta viime vuosina tunnetun keksijäpiireissä. Tällä hetkellä hänellä on 14 patenttia ja parisenkymmentä uutta on menossa läpi. Hän pitää omalla keksijän urallaan tärkeimpänä asiana ympärillä olevaa oppilaitosympäristöä. Aina on löytynyt kollegoja, jotka tietävät ja joiden kanssa voi selvitellä ongelmia.

Tuotantotalouden diplomi-insinöörin paperit Erkki Rantalainen hankki 70-luvun alussa Teknillisestä korkeakoulusta. Sitten tutuiksi tulivat suunnittelijan, ohjelmoijan ja operaatiotutkijan työt tietotekniikkayrityksessä pääkaupunkiseudulla. 70-luvun puolivälissä perhe muutti Ristiinaan, ja 1980 alkoi opettajan työ silloisessa Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa. Opetustyön ohessa Rantalainen on tehnyt konsultointia, ohjelmointia ja keksintöihin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä. Kiinnostuksen keksijän työhön herättivät tekoäly, konenäkö ja sittemmin virtuaalinen mainonta.

Tekoälystä puhutaan, kun luodut systeemit matkivat inhimillisen toiminnan älykkäitä piirteitä. Konenäössä taas kameran kuvaa voidaan tulkita tietokoneen avulla ja tunnistaa merkkejä niin, että vaikkapa tehdasrobotti saadaan tunnistamaan kappaleita ja tarttumaan niihin.


Kone ei älyä, vaan systeemi matkii inhimillisen toiminnan piirteitä
Konenäkö auttaa robottia tunnistamaan ja tarttumaan


Viime aikoina Erkki Rantalainen on opettanut alhaisimman opetusvelvoitteen ja vapauttanut liikenevän ajan keksinnöille. Työn alla on ollut virtuaalimainonta. Kysymyksessä on esimerkiksi urheilulähetyksissä hyödynnettävä tapa vaihtaa mainostaulujen sisältö niin, että ottelussa istuvat näkevät eri mainoksen kuin kotitelevisiota töllöttävät. Mainokset voidaan vaihtaa myös eri kielialueilla erilaisiksi. Keksintö on valmis ja kaupallistamisen kynnyksellä.


Ongelmat liittyvät markkinoille menoon


Ideasta kaupalliseksi tuotteeksi kuluu Rantalaisen kokemuksen mukaan viitisen vuotta. Kymmeniä patenttianomuksia tehneenä hän arvioi patentoinnin toki vievän aikaa ja rahaa, mutta varsinaiset ongelmat alkavat kaupallistamisvaiheessa. Julkista rahaa kaupallistamiseen ei tässä maassa tällä hetkellä voi saada, ja siihen Rantalainen toivoo jatkossa helpotusta.


Keksinnön alkutaival on helppo, sitten alkavat vaikeudet


Rantalainen on huomannut, että oppilaitosympäristö on keksijälle ihanteellinen. Omasta oppilaitoksesta on löytynyt automaation, elektroniikan ja tietotekniikan osaajia, joiden kanssa on saanut ratkottua kehitysvaiheessa eteen tulleita ongelmia. Apua on löytynyt aina, kun on tarvittu. Virtuaalimainonnan osaajat löytyvät tällä hetkellä Ranskasta, Saksasta ja Hollannista. Jatkossa houkuttelevimmat markkinat taasen lienevät USA:ssa.


Oppilaitoksessa on sopivasti henkilöitä eri aloilta
Vaikka sähköposti on tärkeä, kollegoja on tärkeä tavata kasvotusten


Miten sitten oma oppilaitos on muuttunut vuosikymmenten mittaan? Rantalainen arvioi, että teoriaopetusta ammattikorkeakouluopiskelijoilla on vähemmän kuin aikanaan opistoinsinööreillä oli, myös kontaktiopetuksen määrä on vähentynyt eivätkä pitkän matematiikan lukeneet ylioppilaat enää hakeudu opiskelemaan tekniikkaa ammattikorkeakouluihin. Toisaalta nykyopiskelijoilla on enemmän kielitaitoa ja valmiuksia kansainvälisyyteen. Rantalainen uskookin, että työelämä sopeutuu näihin muutoksiin.


Matemaattiset valmiudet ovat vähentyneet


Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintojen keskittyminen yhdelle kampukselle saa Rantalaisen toiveikkaaksi. Uusia ajatuksia saattaa syntyä paremmin erilailla ajattelevien ihmisten yhteisössä kuin homogeenisessa. Informaatio- ja mediateknologian mahdollisuuksista hyötynyt keksijä odottaa paljon myös keväällä 2005 valmistuvalta Mikpoli-kokonaisuudelta.


Suurempi työyhteisö tuo rikkautta
IMT on ollut taivaan lahja omille kehitelmille


Erkki Rantalainen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kriittisenä pohdiskelijana Rantalainen näkee, että oman oppilaitoksen olisi tärkeää keskittyä vahvoihin ydinalueisiin ja miettiä, mitä pienistä suuntautumisvaihtoehdoista kannattaa säilyttää. Hän toivoo, että valtakunnasta löytyisi viisautta rajoittaa oppilaitosten aloituspaikat järkeviksi, ettei edessä ole pakkopudotusta. Ammattikorkeakoulujärjestelmän uusi tulokas, jatkotutkinnot, eivät saa häntä lämpenemään, kun jatko-opintoja voi tehdä perinteisissä tiedekorkeakouluissakin.


Toivottavasti voimme tehdä omat ratkaisumme ajoissa


Pitkälle päästään, kun ei vain valiteta, Rantalainen summaa. Oleellista on kehittää oppilaitokselle maine, joka kiirii ja tunnustetaan. Sijaintipaikalla ei nykymaailmassa ole merkitystä, kunhan on kriittistä massaa tärkeillä osaamisalueilla, henkilökunnalla korkea ammattitaito ja oppilaitoksen tutkinnolla arvokas maine.


Toivottavasti MAMK:lle tulee samanlainen maine kuin MIT:lle


Nettiradio Mikaelin arkistosta: