Nettiradio Mikaelin sota-aiheiset jutut

Copyright: Puolustusvoimain kuva-arkisto

Itsenäisyyden henki elää voimakkaana
"Jatkuvasti siellä oli pientä ammuntaa, ja sitten 20. päivä tammikuuta vuonna 1944 tekivät väkivaltaisen tiedustelun ottaakseen vangin ja onnistuivatkin siinä", kertoo Erkki Huokuna Kuittijärven niemekkeen tapahtumista jatkosodan aikana. (Nettivideo on vuodelta 2001)

Jääkäreitä oli moneen laivaan
Jääkäriliike jakaa yhä mielipiteitä ja tunteita. Voittajat muokkasivat jääkäreiden kuvan mieleisekseen heti vuoden 1918 jälkeen. Sama kuva kelpasi 1960-70-luvuilla lyömäaseeksi. Monet jääkärit olivat kuitenkin tavallisia tasavallalle uskollisia ihmisiä. (Juttu on vuodelta 1999)

Kotirintaman naiset taistelivat ilman aseita
Sodan aikana 1939-1945 kotirintamalla taisteltiin henkiinjäämisestä ilman aseita. Naiset olivat tiukoilla kaupungeissa ja maaseudulla. Helmi Hulkkonen, Riitta Hokkanen, Enni Partio, Ester Siiriäinen ja Saimi Ryynänen kertovat. (Juttukokonaisuus on vuodelta 2003)

Käsitys yksimielisestä sodanjohdosta on myytti
Sotahistoriaan erikoistuneen filosofian tohtori Lasse Laaksosen kirja Eripuraa ja arvovaltaa valottaa mannerheimiläistä henkilöihin sidottua johtamistapaa, jossa esiin nostettiin ne alaiset, joiden kanssa marsalkka tuli toimeen. (Juttu on vuodelta 2004)

Marskin hermokeskus
Viestikeskus Lokin toiminnasta kertovat viestilotta Sirkka Oksanen, puhelinvälittäjänä ja valvojana toiminut Irja Silvennoinen ja teknikko Kauko Salo. Majuri Juhani Pasanen kertoo Viestikeskus Lokin kunnostamisesta museoksi. (Juttukokonaisuus on vuodelta 2002)

Marskin hoville kelpasi kansanomainen ruoka
Mikkelin Klubilla oli Marsalkka Mannerheimin ruokapöydässä tarjolla tavallisia puuroja, vellejä ja viiliä. Istumajärjestyksessä vallitsi sotilaallinen hierarkia. (Juttu on vuodelta 2005)

Nuoren miehen elämää sodan syttyessä
Uki Voutilainen, Kalle Auvinen ja Arvo Mäenpää olivat teini-ikäisiä talvisodan syttyessä. (Juttu on vuodelta 2000)

Olavi Paavolaisen sota
Mitä kirjailija Olavi Paavolainen teki sodan aikana ja mitä Synkkä yksinpuhelu kertoo hänen käsitystensä muuttumisesta? Juttua Olavi Paavolaisesta elävöittävät katkelmat Synkästä yksinpuhelusta. Lauri Lehto kertoo muistojaan Itä-Karjalasta toisen maailmansodan aikana ja Itä-Karjalassa kymmeniä kertoja käyneet Antero Teittinen ja Sirpa Piskonen kertovat matkakokemuksistaan. (Juttukokonaisuus on vuodelta 2001)

Päämajakaupunki Mikkeli
Omia muistojaan sodanaikaisesta Mikkelistä kertovat Kalevi Salovaara, Seppo Häkkinen, Matti Toivakka ja Raili Häkkinen. (Juttukokonaisuus on vuodelta 1999)

Sodanjohtoa, metsästystä ja henkilösuhteita
Toisen maailmansodan aikana Suomen ulkopolitiikan johto oli keskittynyt muutaman henkilön käsiin. Jututettavina ovat professori Mauno Jokipii, everstiluutnantti Antti Juutilainen, VTL Lauri Haataja, FM Mauri Soikkanen ja VTT Martti Turtola. (Juttukokonaisuus on vuodelta 2000)

Sodassa taistelevat yksilöt, eivät valtiot
- Vaikka sota on äärimmäisen julmaa ja parhaita kavereita menee yhdeksän kappaletta samana yönä, niin kaikesta huolimatta oli siellä ajoittain hemmetin hauskaakin, sodan aikana radiosähköttäjänä toiminut Onni Rautava vakuuttaa. (Juttu on vuodelta 1999)

Sotaherrat eivät tiedä rintamamiehen arjesta mitään
Talvisodassa Taipaleenjoella taistellut Edvard "Eetu" Kuivalainen hankki 80-luvun alussa itselleen kirjoituskoneen ja kirjoitti kahdessa vuodessa elämästään yli 200 sivun muistelmat. Nettivideolla 95-vuotias Edvard Kuivalainen kertoo muistelmiensa syntyvaiheista. Mukana ovat hänen kirjoittamansa muistelmat sotavuosilta ja lapsuudesta. (Juttu on keväältä 2004)

Copyright: Puolustusvoimain kuva-arkisto

Sotapropaganda ihmetytti ja kauhistutti
Talvi- ja jatkosodan aikana käytettiin useita propagandan keinoja, joista ehkä tunnetuin olivat lentolehtiset, joita pudotettiin vihollisen puolelle lentokoneista. (Juttu on kesältä 2004)

Talvisota
Talvisota symboloituu sen henkeen, suomalaisten uskomattomaan vastarintaan satakertaista vihollista vastaan. Haastateltavina ovat jalkaväkimuseon johtaja Kalevi Salovaara sekä talvisodan aikana teini-ikäiset Uki Voutilainen, Kalle Auvinen ja Arvo Mäenpää. (Juttu on vuodelta 2000)

Totta ja tarua kesästä 1944
Mäntyharjulainen historian opettaja Pentti Oksanen on kirjoittanut kirjoja, jotka sijoittuvat Aunuksen Karjalaan kesällä 1944. (Juttu on vuodelta 1998)

Veteraanien tarinoissa sota saa ihmisen kasvot
Kalle Fröjd jututti 90-luvun puolivälissä Mikkelissä kahta Mannerheim-ristin ritaria, Pelle Soveliusta ja Lauri Äijöä. (Juttu on vuodelta 2003)