Talvisota

copyright: Puolustusvoimain kuva-arkisto Talvisodasta on pitkä aika. Vaikka sen merkitystä monissa yhteyksissä painotetaan, on tämän päivän nuoren ihmisen vaikea ymmärtää, miksi yhä vuosittain juhlitaan talvisodan alkamista. Talvisodan päättymisen muistopäivänä hiljentyminen menneiden tapahtumien tunnelmiin on jo helpompaa.

Talvisota symboloituu sen henkeen, suomalaisten uskomattomaan vastarintaan satakertaista vihollista vastaan; yksinäiseen sotaan ulkovaltojen tarkkaillessa tilannetta matkan päästä. Talvisota-nostalgian mielikuvat lotista ja erämaassa hiihtävistä partioista eivät vastaa niitä kuvia sodankäynnistä, joita 2000-luvun nuori näkee televisiossa lähes päivittäin. Heidän silmissään sota kaikissa muodoissaan on käsittämätön asia, jonka kunniakkuus on vähintään kyseenalainen.

Mutta miksi sodasta yhä puhutaan? Monet sota-aikana nuoruuttaan eläneet myöntävät ehkä tehneensä virheen, kun eivät aikoinaan osanneet puhua omille lapsilleen sodan aiheuttamista haavoista. "Jotakii jäi puhumatta", toteaa eräs suuren ikäluokan edustaja nuoruusmuistoistaan, muistellen isänsä kaatumisen äidille aiheuttamaa tuskaa. Tuo puhumattomuuden ketju on jatkunut aina viime vuosituhannen loppumetreille asti.

Ehkä nyt eletään niitä vuosia, jolloin talvi- ja jatkosodan tapahtumia käsitellään rehellisen objektiivisesti. Siihen viittaa aihepiirin suosion valtava kasvu, mm. nuorten keskuudessa, sekä erilaisia näkökulmia avaavissa opinnäytetöissä. Kriittinen tarkastelu ei suinkaan tarkoita maamme sankarillisen ajanjakson vähättelemistä, vaan sitä, että kunnioitus tuon ajan elämää kohtaan on aidosti sisäistettyä, eikä ulkoa opittua.

Talvisodan päätös maaliskuussa 1940
Haastateltavana Mikkelin jalkaväkimuseon johtaja Kalevi Salovaara.

Nuoren miehen elämää sodan syttyessä
Uki Voutilainen, Kalle Auvinen ja Arvo Mäenpää olivat teini-iköisiä talvisodan syttyessä.

Nettiradio Mikaelin aiempia juttuja talvi- ja jatkosodasta:

Päämajakaupunki Mikkeli
Päämajan tulo kaupunkiin vaikutti mikkeliläisten elämään.

Sota lentäjän silmin
Lentäjien sotahistoriaa koottiin Mikkelin päämajamuseoon vuonna 1999.

Karjala on mielentila
Matka Karjalan Kannakselle kesällä 1998. Lisäksi Heikki Myyryläisen kokoama oppimateriaali Karjalan Kannaksen taisteluista talvi- ja jatkosodassa.

Totta ja tarua kesästä 1944
Mäntyharjulainen historian opettaja Pentti Oksanen on kirjannut muistonsa romaanin muotoon.

Naisjärjestöjen historia
Heikki Myyryläisen oppimateriaalissa osuutena Lotta Svärd -järjestön taustaa. Haastatteluissa Sirkka Kontisen muistelmia Lapin sodasta.

Arkipäivän fasismi
Miten kolmannen valtakunnan uho heijasti Suomeen...

© Nettiradio Mikaeli 2000