Talvisodan muisteluilta Mikkelissä

Suomalainen sotaveteraani ei paljoa puhu muistoistaan muutoin kuin omassa porukassaan. Äidit tunnustavat, ettei sodan jälkeen syntyneille lapsille tainnut tulla puhuttua asioista silloin, kuin olisi pitänyt. Aika on parantanut haavoja, ja sodan kertomuksia saadaan tallennettua niitä päiviä varten, kun aikalaiset eivät enää itse ole muistelemassa.

Kaarlo Auvinen: "Talvisodasta"
Kaarlo Auvinen: "Rauhankyyhky"


Sodankäyntiä itärajalla

Uki Voutilainen oli talvisodan syttyessä 17-vuotias. Hän asui Pohjois-Karjalassa, Lehmon kylässä, Joensuun lähellä. "Meitä oli semmonen aktiivinen nuorten joukko, joka oli lapsuudesta asti ollut nuorten järjestötoiminnassa mukana. Työväentalolla saatiin kokoontua, kun siellä oli tilaa", kertoo Uki Voutilainen, "kyllähän me taidettiin toisinaan vähän eri tavalla ajatella kuin vanhemmat."

Sodan syttyminen oli tyttöjä jahtaavalle poikaporukalle sokki. Vaikka nuoret tiesivät, että neuvotteluja käytiin, ja että isoveljiä kutsuttiin kertausharjoituksiin, eivät he uskoneet sodan syttymiseen.

Sodan syttymisestä
Järkyttävä mielikuva
Sota-ajan ilonpilkahduksia?
Terveisiä nuorille?

Länsi-Suomi sodassa

Arvo Mäenpää oli 18-vuotias pietarsaarelaispoika, lukion oppilas. Koulun ovien sulkeuduttua Mäenpää osallistui aktiivisesti kotirintaman toimiin. Hän valvoi ja vartioi eri kohteita kaupungilla, keräsi lasia ja sorvasi pommeja tehtaalla.

Tehtäviä kotirintamalla
Kolme veljeä sodassa
Kotirintaman tunnelmia


Sivun kuvat ovat teuvalaisen sotaveteraani Aleksi Ojanpään albumista.

Takaisin etusivulle

©Nettiradio Mikaeli/ Visa Tarikka 2000