Venäjä on nyt demokraattisempi kuin koskaan aikaisemmin

Markku Temmes. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Venäjä jakaa tutkijat kahteen joukkoon. Toisten mielestä Venäjä on ainutkertainen kohde, jota ei voi verrata muihin. Toisten mielestä Venäjää voi hyvin vertailla muihin maihin. Jälkimmäiseen joukkoon lukeutuva Helsingin yliopiston professori Markku Temmes toivoo, että suomalaiset jaksaisivat nähdä nykyisen kaoottiselta vaikuttavan tilanteen läpi uuden kuoriutumassa olevan Venäjän. Hän uskoo, että maasta kehittyy 90-luvun lopulla laaditun perustuslain pohjalta demokraattinen valtio, kunhan ovet pidetään auki Eurooppaan.

Markku Temmeksellä on takanaan kolmikymmenvuotinen ura valtionhallinnon kehittämistehtävissä ja vuosikymmenen kestänyt ura hallinnon opettajana. Hänelle Venäjän hallinto on heijastusta maan erityispiirteistä. Despoottisen klaanikunnan jälkeen Venäjää ovat hallinneet joko heikot, sisäänpäin kääntyneet hallitsijat, kuten Romanovien suku tai vahvat ulospäin suuntautuneet hallitsijat, kuten Pietari I tai Katariina II, jotka hakivat vaikutteita ulkomailta ja kehittivät hallintoa. Leninin Temmes laskee vahvoihin, ulospäin suuntautuneisiin hallitsijoihin, mutta Stalin on hänestä vaikea luokiteltava. Viimeinen vahva, ulos suuntautunut valtion päämies on ollut presidentti Gorbatshov, mutta "tilanne maassa oli jo sellainen, ettei ikkunoiden avaaminen Eurooppaan enää auttanut".

Vaikka Venäjä on hakenut malleja esimerkiksi lännestä, siihen on tutkijoiden mielestä aina sisältynyt tietty kyynisyys ja pelko. Venäläisten on ollut vaikea ottaa avoimesti vastaan malleja. Tämänhetkistä venäläisen yhteiskunnan tilannetta Temmes kuvaa prismaattiseksi eli uusi ja vanha kamppailevat ihmisten mielissä vahvasti kun totutellaan demokratiaan. Ongelmia kuitenkin riittää. Venäläiset ovat tottuneet hoitamaan asioitaan tuttavuusjärjestelmien avulla. Hallinnossa byrokratia ja korruptio ovat olleet leimallisia. Temmes pitää Venäjää jo täälläkin hetkellä demokraattisempana kuin maa on ollut tähänastisen historiansa aikana kertaakaan.


Kansanedustuslaitos toimii paremmin kuin ennen


Venäjällä riittää kuitenkin erityispiirteitä. Maa on valtavan suuri ja äärimmäisen vaihtelevat ilmasto-olotkin tekevät siitä tutkijoiden mielestä vaikean hallita. Venäjälle elintärkeitä ovat rautatiet ja moniin suuriin kaupunkeihin pääsee edelleen vain lentäen. Maata on hallittu keskitetysti. Tällä hetkellä puolueet puuttuvat alue- ja paikallistasolta eikä lännessä tuttua kolmatta sektoria eli järjestötoimijoita vielä liiemmin ole. Vaikka tilanne onkin hankala, professori Temmes uskoo Venäjästä kuoriutuvan vähitellen kansalaisyhteiskunnan.


Kansalaisyhteiskunta tehostuu ja paranee


Copyright: Kalle Fröjd

Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan verovaroin, Venäjällä vasta rakennetaan verotusjärjestelmiä. Temmes uskoo, että Venäjälläkin hyvinvointi jo kasvaa, vaikkei kunnallisten palvelujen rakentaminen olekaan yksinkertaista.


Monet hyvinvointipalvelut olivat neuvostoyritysten hallinnassa


Suomalaisissa tiedotusvälineissä venäläinen byrokratia näyttäytyy muun muassa tullimuodollisuuksina, kun rekkajonot nököttävät rajoilla jatkuvasti muuttuvien tullimääräysten takia. Tilanne sai Kuorma-autoliiton jopa kustantamaan Rekkaliikennetutkimuksen. Temmeksestä tulokset kuvastavat sitä, että tieto ei kulje eri viranomaisilta toisille, kuten tullilta poliisille saati suomalaisten suuntaan.


Joudumme opettelemaan kärsivällisesti Venäjän ymmärtämistä


Kun suomalaiset huokailevat venäläisten byrokratian vaikeutta, Temmes muistuttaa, että pahempaakin byrokratiaa löytyy monesta maasta ja suomalaisille hyötysuhde toimia Venäjällä menee kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan.


Intressi toimia Venäjällä on meille läheinen


Temmes toivoo, että suomalaisopiskelijat innostuisivat perehtymään venäläiseen kulttuuriin, kieleen ja yhteiskuntaan. Länsimaisiin järjestelmiin hurahtaneille opiskelijoille hän heittää, että venäläinen 90-luvun lopulla parhaiden asiantuntijoiden kanssa laadittu hallintojärjestelmä on toimivampi kuin esimerkiksi yhdysvaltalainen, 1700-luvun lopulla nykymuotonsa saanut.

Copyright: Kalle Fröjd
Venäläinen lainsäädäntö pitää vain saada toimimaan


Suomalaiset joukkotiedotusvälineet seuraavat Venäjän kehitystä Temmeksen havaintojen mukaan poikkeuksellisen tiiviisti. Hän toivoo kuitenkin, että toimittajat pääsisivät analyysissään syvemmälle eivätkä jäisi kertomaan pelkästään epäkohdista. Kun valtionyhtiöitä yksityistetään, siinä sivussa on syntynyt monta uutta, kiinnostavaa tarinaa Uuden Venäjän menestyjistä.


On kiinnostavaa, miten talous muuntaa vanhaa teollisuutta kilpailukykyiseksi


Nettiradio Mikaelin arkistosta: