Väitöstutkimuksen tekijän ei tarvitse puurtaa yksin

Tomi Heimonen. Copyright: Nina Kurki

Elämässä antoisin reitti kulkee harvoin pikatietä pitkin; sivuteitä kulkiessa tai reitiltä poiketessa näkee ja kokee enemmän. Myös Tomi Heimonen kokee rikkaudeksi sen, että hänen tiensä tutkijaksi on kulkenut pitempää reittiä pitkin. "Se, että olen nyt tutkija, ei ollut tietoinen valinta silloin nuorempana. Olen tavallaan kasvanut tutkijaksi erilaisten opiskelujen ja työsuhteiden kautta", hän pohtii. Heimonen työstää väitöstutkimustaan Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä.

Tomi Heimonen lähti lukion jälkeen ammattikorkeakouluun lukemaan kaupallista alaa ja valmistui muutamaa vuotta myöhemmin tradenomiksi. Opintojensa aikana hän suoritti sekä opintoihin liittyvän työharjoittelunsa että lopputyönsä Keskolle ja pääsi Kuopion jakelukeskukseen töihin myös valmistumisensa jälkeen.

Muutamaa vuotta myöhemmin Kesko irtisanoi henkilöstöä organisaatiouudistuksen vuoksi. Heimonen päätti palata takaisin koulun penkille. "Juttelin silloisen Itä-Suomen Keskon aluejohtajan kanssa, ja hän toi koulutuksen merkityksen esille. Siitä sain itusen, että josko lähtisin jatko-opiskelijaksi", Heimonen muistelee. "Kaupallinen ala kiinnosti ja Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa oli silloin mahdollisuus lukea pääaineena yrittäjyyttä ja johtamista. Tilasin pääsykoekirjat, luin tiuhaan ja sain opiskelupaikan. Päivääkään en ole tätä ratkaisua katunut."

Tomi Heimonen pystyy suosittelemaan normaalia kiemuraisempaa koulutuspolkua myös muille, sillä hänen omat kokemuksensa siitä ovat vain positiivisia. "Ammattikorkeakoulututkinto antoi todella hyvät eväät yliopistossa opiskeluun. Suoraan lukiosta tulleisiin ihmisiin verrattuna minulla olivat perusasiat ja käsitteet jo hyvin hallussa. Ehkä opiskelu oli myös johdonmukaisempaa, sillä tiesin, mitä opinnoilta haluan", hän toteaa.


Pitempi koulutuspolku tarjoaa erilaisia oppimiskokemuksia


Suoritettuaan kauppatieteen maisterin tutkinnon Heimonen vietti muutaman vuoden pätkätyöläisen elämää. Mikkeliin hän päätyi vaimonsa Katjan työn perässä. Työt Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen tutkijana Heimonen aloitti kesäkuun 2006 alussa.


Mikkelistä löytyi nopeasti mielekästä työtä


Työn alla artikkeliväitöskirja yritysten innovaatiotoiminnasta

Copyright: Nina Kurki

Tomi Heimosen tieteellinen ura on vasta alussa, sillä valmisteilla on tohtorin tutkintoon tähtäävä väitöskirja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hänen työhönsä kuuluu tutkimuksen tekemisen lisäksi noin 60 opintopisteen verran teoriaopintoja. Osa opinnoista suoritetaan normaalisti luokkatilanteessa yhdessä muiden saman alan jatko-opiskelijoiden kanssa. Heimonen kertoo, että myös oman tieteenalan kansainväliset tohtoriopintokurssit ovat tärkeä osa opintoja. "Itselläni on syksyllä noin viikon kestävä kurssi Norjassa. Siellä on professoreja, jotka luennoivat erilaisista teemoista liittyen pääaineeseeni. Siellä on mahdollisuus myös vertaistukeen ja keskusteluihin professorien ja muiden itseni kanssa samassa tilanteessa olevien jatko-opiskelijoiden kanssa."

Väitöskirja on usein tutkijan ensimmäinen suuri, henkilökohtainen tutkimusprojekti. Vaikka nuori tutkija saa työn kuluessa ohjausta ja neuvoja professoreilta, käytännössä vastuu työn edistymisestä ja päätöksistä on tutkijalla itsellään. Heimonen haluaa kuitenkin painottaa, ettei tutkijan työ ole itsenäisyydestään huolimatta yksinäistä. "Tutkimusta tehdään yhä enemmän tutkijaryhmissä, joissa on mahdollisuus keskustella työhön liittyvistä kysymyksistä toisten ryhmän jäsenten kanssa. Myös suhde väitöskirjan ohjaajiin on hyvin tärkeä. Tutkijan työ ei ole välttämättä yksin puurtamista, vaan joskus hyvinkin sosiaalista", hän kertoo.

Heimonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan yritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan käytännössä toimenpiteitä, joita yritys tekee kehittääkseen liiketoimintaansa. Innovaatiot ovat paitsi uusia tuotteita, myös yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa tapahtuvia muutoksia tai kehitystä tuotantomenetelmissä. Heimonen näkee, että innovaatiotoiminta on yksi keskeisimmistä asioista yrityksen jatkuvuuden kannalta: se on maailman muutoksiin vastaamista.


Yrityksen on kehityttävä elääkseen
Mitä ovat innovaatiot?


Heimosen väitöskirja tulee koostumaan neljästä artikkelista, joista jokainen käsittelee innovaatiotoimintaa hieman eri näkökulmasta. Nyt työn alla olevaa artikkelia on tarkoitus tarjota myöhemmin julkaistavaksi kansainvälisille lehdille. Tiedemaailmassa julkaisujen määrä ja laatu ovat tärkeitä tutkijan virkoja haettaessa. "Jos artikkeliväitöskirjassa on neljä artikkelia, se muodostuu silloin neljästä eri julkaisusta ja johdanto-osuudesta, joka nivoo ne yhteen. Monografian kirjoittaminen puolestaan tuottaa vain sen yhden julkaisun. Myös väitöskirjaprosessin hallinta on joillekin helpompaa, jos suuri työmäärä voidaan jakaa pienempiin osiin", Heimonen summaa.


Artikkeliväitöskirja vs. perinteinen väitöskirja


Tutkijan työ on oppimista ja poisoppimista

Copyright: Nina Kurki

Tomi Heimosen työpäivät ovat sisällöllisesti vaihtelevia. Päiviin mahtuu tiedonhankintaa, lukemista, koulutustilaisuuksia, ajatusten prosessointia sekä kirjoittamista. Lisäksi Heimonen opettaa jonkin verran muun työnsä ohessa. Se tuo työhön mukavaa vaihtelua. "Aikaisemmassa työssäni Kuopion yliopistossa toimin päätoimisena opettajana. Nyt opetustyö seuraa tutkijan työn ohessa. Se antaa kanavan ja mahdollisuuden levittää uutta tutkimustietoa opiskelijoille sekä keskustella ihmisten kanssa näistä aiheista", Heimonen kertoo.


Kuinka tutkijan työ eroaa yrityksen palveluksessa työskentelystä?


Väitöstutkimuksen tekeminen vaatii usein vuosien työn. Heimosta työhön motivoi jatkuva tiedonjano ja halu kehittää itseään. "Ikinä ei voi olla tilanteessa, missä koko tietomäärä olisi hallussa. Tutkijan työ on jatkuvaa oppimista ja poisoppimista, itsensä kehittämistä", hän pohtii.


Oppimisen paikkoja?
Uusi tieto on tutkijan paras palkinto


Tutkijan työ ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Käyttökelpoisia ajatuksia saattaa poksahdella päähän missä ja mihin aikaan päivästä tahansa. Käytännössä ei ole siis juurikaan väliä, työstääkö tutkimusta kotonaan, kirjastossa vai työhuoneessaan. Toisaalta tutkijan työ on kuitenkin henkisesti raskasta ja vaatii paljon energiaa. Tämän vuoksi Heimosen mielestä olisi tärkeää, että tutkija pystyisi välillä riuhtaisemaan itsensä irti työnsä kimpusta. Heimonen itse rentoutuu parhaiten liikunnallisten aktiviteettien - kuten kävelyn, kuntosalin ja keilailun - parissa. "Kaikista lähinnä sydäntä on luonnossa liikkuminen. Se antaa ajatuksia ja rentouttaa", hän toteaa.

Tomi Heimosen tärkeät vuodet

Linkki:

Juttu on osa Euroopan unionin komission rahoittamaa Tiedesirkus-hanketta. Hanke on osa Tutkijan vuosi 2005 -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda tutkijat lähelle kansalaisia, nostaa esiin tutkijoiden roolia sekä houkutella nuoria tieteelliselle uralle.