Maaseutututkija on myös maaseudun kehittäjä

Torsti Hyyryläinen. Copyright: Nina Kurki

Tutkijalle ei riitä se, mitä asioista jo tiedetään tai miltä jokin asia näyttää. Tutkija haluaa kaivautua syvemmälle, löytää asioista uusia puolia ja näkökulmia. Tutkimuksen tekemisessä on kyse ennen kaikkea uuden etsimisestä. Verkostojohtaja Torsti Hyyryläinen näkee, että myös kaiken kehityksen ytimessä on uuden synnyttäminen. Tämä tekee tutkimuksesta merkittävää myös yhteiskunnan kehityksen kannalta. Hyyryläinen tutkii ja kehittää maaseutua Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tavoitteena on maaseudun elinkeinojen ja asukkaiden elinolosuhteiden edistäminen. Yksikkö tarjoaa palvelujaan muun muassa tutkimuksen ja opetuksen muodossa. Verkostojohtaja Torsti Hyyryläisen vastuulla on monitieteisen Rural Studies -verkoston koordinointi, maisteriopintojen kehittäminen ja perusopetus. Hän myös luo muille edellytyksiä tutkimuksen tekemiseen: hankkii rahoitusta, ohjaa hankkeita ja vastaa niiden sujumisesta.

Hyyryläinen kertoo, että hänen työnsä on monipuolista, vaihtelevaa ja mielenkiintoista. "Kutsuisin sitä asiantuntijatyöksi. Se tarkoittaa sitä, että joko kerrytän asiantuntemustani jollain tavalla - luen, teen tutkimustyötä tai olen jossain seminaarissa Suomessa tai ulkomailla. Tai sitten jaan asiantuntemustani muille esimerkiksi luennoimalla, opettamalla tai olemalla mukana jossain kehittämishankkeessa", Hyyryläinen summaa.


Maaseutuopinnoista voi ponnistaa maisteriksi asti
Yliopiston perusopetus on haastavaa


Maaseutututkimus on monitieteinen ala, missä tarkastellaan maaseudun kehitykseen ja muutokseen sekä siellä toimiviin ihmisiin ja yhteisöihin liittyviä kysymyksiä. Hyyryläinen kertoo, että Ruralia-instituutissa tutkimuksella on kiinteä yhteys maaseudun kehittämiseen. "Kaikki tutkijat eivät suinkaan lausu julki tällaista tavoitetta, vaikka sellainen olisikin olemassa. Maaseutututkimus on tässä mielessä vähän eri tyyppistä. Täällä suhde kehittämiseen ja tutkimustiedon käyttämiseen on läheisempi."


Tutkimuskohteiden kirjo on lähes rajaton


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ruralia-instituutissa on jatkuvasti käynnissä useita kymmeniä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Hyyryläisen vastuulla on tutkimushanke, missä tarkastellaan suomalaista kylätoimintaa ja sen kehitystä 1960-luvulta nykypäivään. Hyyryläinen kertoo, että hankkeen aikana syntyneet yksittäiset artikkelit on tarkoitus koota yksiin kansiin maaseutuopintojen oppikirjaksi. "Olen seurannut saman kylän kehityshistoriaa usean kymmenen vuoden ajalta. Tarkoituksena on tarkastella paikallisen oma-aloitteisuuden ja suomalaisen maaseutupolitiikan kehitystä", hän luonnehtii.


Tutkimushanke jatkaa siitä, mihin väitöskirja jäi


Kaupunkilainenkin voi olla maaseudun asiantuntija

Torsti Hyyryläistä on aina kiinnostunut uuden luominen. Nuorena hän haaveili arkkitehdin työstä, mutta joutui luopumaan siitä, koska piirustustaidot eivät riittäneet. Maaseutututkija koko ikänsä kaupungissa asuneesta lähiön kasvatista tuli sattumalta. "Opiskelin Tampereen yliopistossa aluetiedettä. Siellä oli professorina maaseutututkija Lauri Hautamäki, joka kysyi minulta, miksen tutkisi gradussani maaseudun ihmisten luovuutta. Vastasin, että miksipä en. Siitä kaikki alkoi", Hyyryläinen muistelee.


Maaseutututkijan ei tarvitse olla maalta


Copyright: Nina Kurki

Myöntävä vastaus tarkoitti käytännössä myös sitä, että Hautamäki rekrytoi Hyyryläisen tutkijaksi Suomen Akatemian tutkimusprojektiin. Tiedemaailman ihmeet imaisivat mukaansa ja sillä tiellä hän on edelleen. Varsinkin tutkijan työn luovuus inspiroi häntä. Hyyryläinen näkee, että työ on arkeologista tiedon keruuta, jonka tavoitteena on löytää asioista uusia puolia ja näkökulmia. "Tutkimustyön taustalla on hyvin usein uuden etsiminen. Tutkija kaivaa vanhoja kirjoituksia, haastattelee ihmisiä ja järjestelee havaittuja tietoja uudella tavalla. Todellisuudesta haetaan uusia piirteitä, ominaisuuksia ja tulkintoja. Näin tutkimus vie yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten sivistystä eteenpäin", hän summaa.


On tärkeää tehdä monenlaista tutkimusta


Hyyryläinen ei kuitenkaan halua korostaa tutkijan työtä mitenkään erikoisena, sillä hänen mielestään se on ammatti muiden joukossa. Tutkijan työssä - kuten missä tahansa työssä - on tärkeää, että kokee työtehtävänsä mielekkäiksi ja saa työskennellä itseä kiinnostavien asioiden parissa. Tutkija voi kuitenkin vaikuttaa normaalia enemmän omaan työkuvaansa, sillä hän on alan asiantuntijana paras henkilö sanomaan, mihin asiantuntemusta kannattaa käyttää. Myös uralla etenemisen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, sillä tiedeyhteisö on kansainvälinen ja globaali. "Tutkijana saat koetella omia rajojasi niin, että vain taivas on kattona. Tiedemaailmassa on kuitenkin mahdotonta menestyä sattumalta. Kansainväliset huippututkijat tekevät valtavasti töitä menestymisensä eteen", Hyyryläinen huomauttaa.


Tutkijan ammatti on ammatti muiden joukossa


Maaseudulla edessään mahdollisuuksien tulevaisuus?

Torsti Hyyryläinen. Copyright: Nina Kurki

Torsti Hyyryläistä harmittaa, ettei mediassa käydä kunnollista maaseutukeskustelua. Hän on tehnyt havainnon, että kesän lähestyessä maaseutuaiheiset jutut lisääntyvät tiedotusvälineissä. Maaseutu näyttäytyy niissä lähinnä vapaa-ajan ja virkistyksen alueena - iloisena kesäparatiisina - missä kaupunkilaiset käyvät rentoutumassa. Kun kesä on ohi, alkaa vuodesta toiseen samana pysyvä virsi maaltapaosta ja kauppojen sulkemisesta. "Lehdistössä kerronta on kuvailevaa, eikä se analysoi tai pääse pintaa syvemmälle. Ilmiöiden kriittinen tarkasteleminen voisi olla erittäin hedelmällistä ja jopa maaseudun etu. Se tekisi maaseudun elämän kuvaamisesta myös todenmukaisempaa", Hyyryläinen pohtii.


Maaseutupolitiikan pitäisi ottaa mediakysymys haltuun


Hyyryläinen näkee, että maaseudulla on edessään viime vuosia paremmat ajat. Asutuksen kiivas keskittyminen kasvukeskuksiin laantuu. Suomessakin on merkkejä vastakaupungistumisesta ja muuttovirrasta maalle. Suomessa tullaan suuntauksessa jälkijunassa, sillä muualla Euroopassa maaseudun uusi tuleminen on näkynyt jo parinkymmenen vuoden ajan. "Maaseudun tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Maaseudun elinvoimaisuuden mahdollistavia toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Täällä pitäisi myös ottaa kaikki hyöty irti siitä, että Suomi on erityinen pienten rakenteiden maa. Yhteiskuntaan saataisiin lisää luomisvoimaa, jos alueiden erilaisuutta ja paikalliskulttuureja hyödynnettäisiin enemmän", Hyyryläinen arvelee.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Juttu on osa Euroopan unionin komission rahoittamaa Tiedesirkus-hanketta. Hanke on osa Tutkijan vuosi 2005 -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda tutkijat lähelle kansalaisia, nostaa esiin tutkijoiden roolia sekä houkutella nuoria tieteelliselle uralle.