Yrittäjyyden professori sanoo perustutkimukselle kyllä ja hankerumballe ei

Markku Virtanen. Copyright: Nina Kurki

Yrittäjyyden professori Markku Virtanen nauttii työssään eniten tutkimukseen syventymisestä: lukemisesta, asioiden pohtimisesta ja uusista oivalluksista. Siihen ei kuitenkaan jää juuri aikaa, kun työajan pitäisi riittää niin moneen muuhunkin. Erityisen ankaraa kritiikkiä Virtanen antaa erilaisille hankkeille, joista on hänen mielestään enemmän vaivaa kuin hyötyä. Markku Virtanen työskentelee Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä.

Pienyrityskeskus on Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyteen ja yritystoimintaan erikoistunut palveluyksikkö. Yksikkö tarjoaa palvelujaan täydennyskoulutuksen, yrityshautomotoiminnan ja tutkimuspalveluiden muodossa. Yrittäjyyden professori Markku Virtasen vastuulla on Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma sekä erilaisten tutkimushankkeiden suunnittelu ja ohjaus. Työnkuvaan kuuluu myös oma tutkimustoiminta.

Virtasen mielestä hänen työssään on kaikkein mielekkäintä tutkimuksen tekeminen. Siihen jää kuitenkin harmillisen vähän aikaa, kun työpäivien aikana pitäisi venyä niin moneen. Pahimpia aikasyöppöjä ovat erilaiset hankkeet ja niiden valmistelu. "EU-hankkeet ja vastaavat saisi puolestani räjäyttää taivaan tuuliin. Epäilen, että siellä puolella tehtävien tutkimusten ja hankkeiden panostukset ovat moninkertaisia tuloksiin verrattuna. Itsekin olen ollut mukana monessa hankkeessa, jotka on tehty ainoastaan siksi, että oli rahoitusta tarjolla. Valitettavasti", Virtanen toteaa.


Hankeruletti turhauttaa


Virtanen nauttii työssään myös yhteistyöstä yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa. Kohtaamiset ovat usein opettavaisia. "On erittäin haastavaa ja mielenkiintoista, kun opiskelija päättää perustaa omasta tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan kumpuavan yrityksen ja lähtee kehittelemään siihen ympärille liiketoimintasuunnitelmaa. Näissä hankkeissa olen hyvin mielelläni mukana, koska se on mielestäni juuri sitä, mitä meidän pitäisi yliopistoympäristössä tehdä", hän sanoo.

Virtasen mielestä yrittäjyyden tutkijalla ei tarvitse olla omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä. Häneltä itseltään sitä kuitenkin löytyy. Pienyrittäjän arki tuli tutuksi, kun vaimo pyöritti lounaskahvilaa Kuopiossa. Omaan vapaa-aikaan mahtuu myös kaksi yritystä, joissa hän on mukana osaomistajana. Virtanen arvelee, että oma kokemus helpottaa tutkimustiedon popularisoimista ja siirtämistä käytäntöön. "Henkilökohtainen kokemus tuo syvyyttä tulkintaan ja paremman kosketuksen siihen kenttään, johon tietoa ollaan siirtämässä."


Yrittäjyyden tutkijan ei tarvitse olla yrittäjä


Ongelmiin ei ole täsmälääkkeitä

Copyright: Nina Kurki

Pienyrityskeskuksessa on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita, joissa käsitellään muun muassa yritysten kasvuun ja menestymiseen, sosiaaliseen pääomaan, innovaatiotoimintaan sekä koulutuksen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä. Tekeillä on myös kehittämishankkeita ja kansainvälistä yhteistyötä. "Nyt on suunnitteilla hanke, jossa pyritään hahmottamaan sitä, millaisia vaikutuksia koulutuksillamme on yritysten menestymiseen. Tämä on erittäin vaikeasti selvitettävissä oleva kysymys, mutta mielestämme sitä kannattaa yrittää", Markku Virtanen kertoo.

Yrittäjyyden ja liiketoiminnan asiantuntijoilta odotetaan usein täsmälääkkeitä bisneksen teon kipupisteisiin. Tällaisia ei kuitenkaan ole, sillä parannuskeinot löytyvät vasta ongelmia tutkimalla. Elinkeinoelämän piiristä lähtevän tutkimuksen tulos voi olla hyvinkin konkreettinen ja suoraan sovellettavissa. Virtasen mielestä olisi tärkeää, että rahoitusta heruisi myös perustutkimukselle, sillä yrittäjyysoppiaineelta puuttuu vahva teoreettinen perusta. "Teorioita tarvitaan, jos yrittäjyydestä halutaan malli, jonka avulla pystyttäisiin ennakoimaan tilanteita ja yleistämään asioita. Hankemaailmassa perustutkimus on kuitenkin torpedoitu tehokkaasti. Meillä ei ole mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa perusasioiden pohtimiseen ja käsitteellistämiseen."


Teoriat ovat ilmiöiden systemaattisia kuvauksia
Teoreettinen malli on arvokas työkalu tiedon siirtämisessä


Virtasen mielestä yliopistomaailmassa on myös unohdettu, että tutkimuksen tekemisessä on kyse paljon muustakin kuin aineiston kokoamisesta ja kirjoittamisesta. Tutkiminen on luovaa työtä, missä uudet ideat syntyvät, kun tutkija yhdistää päässään kaksi ajatusta yhdeksi. Ajatusleikeille ja luovalle laiskottelulle on kuitenkin vaikea löytää aikaa, kun kalenteri on täynnä opettamista, kokouksia, palavereja ja hankehakemusten tekoa. "Parhaat oivallukset tulevat yleensä jossain muualla kuin työpöydän ääressä: ongella, halkoja pilkkoessa tai nurmikkoa leikatessa. Valitettavasti tutkimuksen tekemisestä on tullut entistä enemmän rutiininomaista työtä ja tietyn kaavan toistamista", Virtanen pohtii.


Luova laiskottelu kunniaan!
Yrittäjyyden tutkijalla pitää olla luovaa hulluutta


Yrittäjiä kaivataan lisää

Markku Virtanen. Copyright: Nina Kurki

Hallituksella on oma erityinen yrittäjyyden politiikkaohjelmansa. Sen tavoitteena on yrittäjyyden tukeminen ja edistäminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty kasvuyrityksiin, sillä on havaittu, että nopeasti kasvavat yritykset työllistävät eniten uusia henkilöitä.

Kasvuyrityksiä pyritään saamaan lisää erilaisilla hankkeilla, joiden onnistumista mitataan usein perustettujen yritysten ja syntyneiden työpaikkojen määrällä. Markku Virtasen mielestä olisi olennaisempaa panostaa yritysten laatuun, sillä tähdenlennoksi jäävästä yrityksestä ei ole iloa pitemmällä tähtäimellä. "Jos meillä onnistutaan luomaan vuosittain yksikin sellainen yritys, josta tulee uusi Nokia, niin kymmenessä vuodessa meillä on kymmenen Nokian siementä. Uskoisin, että tällä tavalla lopputulos olisi paljon parempi kuin nykyisillä epärealistisilla volyymitavoitteilla."


Uusien yritysten laatu ratkaisee


Jotta Suomeen saataisiin lisää yrityksiä, tarvitaan lisää innokkaita yrittäjiä. Yrittäjyyden siemen on laitettu itämään lisäämällä yrittäjyyttä opetusohjelmiin peruskoulutasolta lähtien. Yrittäjyyskasvatuksen eteen tehtyjen ponnistelujen tulokset ovat kuitenkin nähtävissä vasta vuosien päästä. Nyt Virtasen mielestä olisi tärkeää pitää huolta siitä, ettei valtiovallan taholta tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät yrittäjän ammatin kiinnostavuutta. "Liiketoiminta sisältää aina tietyn epävarmuuden. Siihen ei kaivata enempää epävarmuustekijöitä esimerkiksi julkisen säätelyn tai lainsäädännöllisten toimenpiteiden kautta", hän huomauttaa.


Yrittäjyyskasvatuksen hedelmät poimittavissa vuosien päästä


Markku Virtasen elämän ja uran tärkeitä vuosia

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Juttu on osa Euroopan unionin komission rahoittamaa Tiedesirkus-hanketta. Hanke on osa Tutkijan vuosi 2005 -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda tutkijat lähelle kansalaisia, nostaa esiin tutkijoiden roolia sekä houkutella nuoria tieteelliselle uralle.