Tietoyhteiskunta juurtui sanana suomalaisten tajuntaan

Copyright: Tommi Lempinen

Minkälaisia käytännön asioita tietoyhteiskunta on tuonut ulottuville, onko niistä arkeen iloa ja mitä vielä pitäisi saada näkyville? Tällä sivulla peilataan mennyttä ja mietitään tulevaa.

Bittivaltatie aukeaa kylille etanan vauhdilla
Hyvä tietoverkko on tulossa jokaiseen Etelä-Savon kylään ja kolkkaan joskus, aikataulusta ei ole tietoa. Kuitenkin väitetään, että pian laajakaistainen, aina päällä oleva, nopea ja massiivista bittitavaraa siirtävä tietoverkko on maaseudun ihmisille ja yrityksille yhtä tärkeä kuin hyvä tie. (Juttu on vuodelta 2001)

Digitaalisessa arkistoinnissa riittää haasteita
Suomessa tiettyjen asiakirjojen säilyttämistä säädellään laein. Lait koskevat sekä paperimuotoisia että digitaalisia asiakirjoja. Tämä aiheuttaa haasteita arkistoalan ammattilaisille, sillä digitaalisen tiedon pitkäaikaiselle säilyttämiselle ei ole ehtinyt kehittyä kovinkaan vakiintuneita käytäntöjä. (Juttu on vuodelta 2004)

Himanen: Rikastava yhteisö innostaa ja sytyttää
Parikymppisenä tohtoriksi väitellyt, tietoyhteiskuntaguruna maailmanlaajuisesti tunnettu Pekka Himanen kirjoittaa nykyään rakkauden filosofiasta ja tutkii luovien alueiden erityispiirteitä. Eurooppalaisten pelot maanosan taantumisesta maailman vanhainkodiksi ja ulkoilmamuseoksi hän haluaisi karistaa ja nostaa tilalle aidosti luovan alueen dynamiikkaa, jossa luovuutta edistetään ja munauskin voi olla meriitti. (Juttu on vuodelta 2005)

Internet on vaarassa hyytyä tietoturvaongelmiin
Nopeat tietoliikenneyhteydet leviävät parhaillaan vauhdilla. Roskapostit, virukset, vakoiluohjelmat ja muu Internetissä toimivien verkkorikollisten keksimä konnuus on estettävissä asianmukaisilla varotoimilla. Professori Hannu H. Kari ja IT-asiantuntija Matti Christensen pohtivat peruskäyttäjän keinoja suojautua. (Juttu on vuodelta 2005)

IT-alalla täytyy tehdä valistuneita arvauksia
Viime vuosina maineensa vakaana työllistäjänä ryvettänyt IT- eli informaatioteknologia-ala odottelee uutta noususykäystä. Parisenkymmentä vuotta alan kehitystä seuranneet konkarit miettivät, ettei alalla sittenkään ole tapahtunut ihmeitä vuosien mittaan. Niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa pitäisi osata tehdä viisaita arvauksia siitä, minkälaiset taidot ja tuotteet käyvät kaupaksi muutaman vuoden kuluttua. (Juttu on vuodelta 2004)

Julkisen hallinnon palvelut sähköistyvät
Jo vuonna 2000 oli näkyvissä verkkopalvelujen levittäytyminen uusille alueille. Tiedettiin, että avioeron hakeminen onnistuu sähköisen henkilökortin avulla, naimisiin mennessa täytyy olla kuitenkin vielä henkilökohtaisesti läsnä vihkitoimituksessa. (Juttu on vuodelta 2000)

Järvinen: 2000-luvun kansalaistaidot ovat vasta haussa
Internet on myös jakanut kansaa. Kaikki eivät ole päässeet tietoyhteiskuntaan sisälle ja varsinkin ne, jotka Internetin palveluita kipeimmin tarvitsevat, ovat vielä niistä kaukana. Joka iikan 2000-luvun kansalaistaitoihin kuuluisivat tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mielestä Internetin ja sähköpostin sujuvan käytön lisäksi sähköisen liikenteen turvallisuussäännöt. (Juttu on vuodelta 2003)

Kainuun kehitykseen vauhtia alueverkolla
Kainuun kymmenen kunnan tietoliikenneyhteydet alkavat rullata entistä nopeammin vappuna. Käytössä on kaistaa ja nopeutta, mutta tietoliikennelaskun oletetaan pysyvän samalla tasolla kuin ennen. Nopeita yhteyksiä aiotaan käyttää paitsi yhteydenpitoon niin etenkin etäopetukseen, yrittäjyyteen ja telelääketieteeseen. Kuntakeskukset yhdistävän verkon palvelut jäävät kuitenkin uupumaan kyliltä. Kuusamossa kokemuksia nopeiden yhteyksien vaikutuksista on jo neljältä vuodelta. (Juttu on vuodelta 2001)

Karila: Parhaat tietotekniset neronleimaukset ovat vasta tulossa
IT-guru, tekniikan tohtori Arto Karilan mukaan tietoyhteiskunnalla on kolme tuhtia tavoitetta. Ensinnäkin hyvät verkkoyhteydet on saatava kaikille tasapuolisesti. Toiseksi ohjelmat ja sovellukset on väännettävä niin helppokäyttöisiksi, että kaikki osaavat käyttää niitä. Kolmanneksi tietoturvariskit on minimoitava. Siinä riittääkin alan tekijöille puuhaa ja pohjaton kaivo euroille. (Juttu on vuodelta 2003)

Kauppaa tietoverkoissa
Elektroninen kaupankäynti, e-kauppa, nettikauppa, sähköinen kaupankäynti - yhä useammat yritykset kokeilevat kaupantekoa Internetissä. Liikkuuko tietoverkoissa jo markka? Minkälaisilla panoksilla kannattaa mukaan lähteä ja millaisin odotuksin? Sähköisen kaupankäynnin alkeisiin johdattelee Teemu Torvelaisen ja Timo Salmen laatima selkeä tietopaketti. (Juttu on vuodelta 1999)

Copyright: Vesa Vaittinen

Kompastuuko koulu piuhoihinsa?
Uusi opetussuunnitelmakin velvoittaa, että lapset on kasvatettava käyttämään tietotekniikkaa hyväkseen. Hyvä niin, sillä liittyyhän tietotekniikka elämisen arkeen ja työelämään yhä tiiviimmin. Toisaalla opinahjojen perustehtävä sivistyksen antajana ei ole kadonnut minnekään. Kompastuuko koulu piuhoihinsa ja miten sitten käy, kun joku mobiili sinne vielä saapuu? (Juttu on vuodelta 2004)

Kotitietokoneen kuluttajansuoja
Kuka ehtisi selittää, mikä bittien ja megahertzien todellinen merkitys on tavalliselle kotitietokoneen käyttäjälle? Jääkö kuluttaja tietotekniikan luvatussa maassa tuuliajolle? (Juttu on vuodelta 1999)

Kouvola heads for a sustainable future and information society
Finland is one of the leading countries in information technology and both the European Union and the Finnish government are engaged in building a sustainable information society. This is also the main strategy of the town of Kouvola where Sustainable Information Society - Values and Everyday Life - an international conference on futures research, environmental sustainability and the information society - took place in September 2001. (Juttu on vuodelta 2001)

Lehtonen: Suomalaiset ovat järjettömän kiinnostuneita vakavista asioista
Suomalaiset ovat sikäli jännä kansa, että he haluavat tietää, mikä maailmaa pyörittää ja miksi lehdet ovat sellaisia kuin ovat, miettii mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta. Hän toivoo poliitikkojen miettivän, minkälaisia kansalaistaitoja ihmisillä pitäisi ylipäätään olla pystyäkseen toimimaan tietoyhteiskunnassa. (Juttu on vuodelta 2005)

Linux kiinnosti julkishallinnon organisaatioita jo vuosia sitten
Linux-käyttöjärjestelmä kiinnosti jo vuonna 2001 yhtä lailla yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. (Juttu on vuodelta 2001)

Nettinysse houkuttelee tamperelaisia kurkistamaan Internetiin
Tampereen kaduilla kurvaileva keltainen haitaribussi, Nettinysse, tuo Internetin liki käyttäjiä. Nettinyssen äitihahmo, Elina Harju, naureskeleekin, että vaikka atk-luokkaan kursseille lähtemiseen olisi korkea kynnys, kuka nyt pelkäisi vanhaa hölmöä bussia, jonne voi mennä kavereiden kanssa kokeilemaan, mihin Internet venyy. (Juttu on vuodelta 2003)

Sähköinen kaupankäynti jakaa yritykset menestyjiin ja häviäjiin
Sähköisessä kaupankäynnissä kuluttaja on kuningas. Näin ainakin usein väitetään. Kovan kilpailun kuluttajien sieluista - ja markoista - voittaa väitteen mukaan yritys, joka parhaiten palvelee asiakasta. Onko näin? (Juttu on vuodelta 2000)

Onko langaton laajakaista haja-alueiden mahdollisuus?
Mitä tietoyhteiskuntaan kuuluu? Miten voidaan paikallisesti luoda tunne, että olemme tietoyhteiskunnan jäseniä? RaJuPuSu-yhtymän seutuverkkohankkeen projektijohtaja Tommi Karttaavi toteaa, että kysymyksiin on yhtä monta määritelmää kuin määrittelijääkin, mutta tiettyjä tunnusmerkkejä löytyy aina. (Juttu on vuodelta 2003)

Tietoyhteiskunnassa lastensuojelutyö on haasteellista
Pelastakaa Lapset ry perustettiin tekemään lastensuojelutyötä Suomessa yli 80 vuotta sitten. Aikoinaan yhdistys vastasi orpolasten hätään. Projektipäällikkö Suvi Kuikka toteaa, että suojelutyö ei ole ainakaan helpottunut aikojen saatossa, sillä lasten ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja niitä on vaikea kohdentaa saati ratkaista. Tietoyhteiskunnassa lastensuojelutyöhön kuuluu esimerkiksi se, että lapsi opetetaan ymmärtämään, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. (Juttu on vuodelta 2005)

Tietoyhteiskunta on tässä ja nyt
Nyt eletään siellä, mistä puhuttiin pitkään. Tietoyhteiskunta on tässä ja nyt. Se ei poistanut kiirettä, eikä lisännyt ihmeemmin tasa-arvoakaan. Eipä sen avulla tämä maa rikastunutkaan, ainakaan tasapuolisesti. Teknologia on kuitenkin varsin tehokkaasti tunkeutunut lähes kaikkien suomalaisten koteihin, työpaikoille, kulkuneuvoihin ja harrastuksiin ja onpa sitä kiittäminen, että jotkut aikaisemmin monimutkaiset ja hankalat asiat hoituvat nyt paljon jouhevammin ja jopa tasa-arvoisemmin. Ja tämä kehityshän on vasta alkua. (Juttu on vuodelta 2004)

Tietoyhteiskunta, lupaus paremmasta?
Mitä muuta oikeasti tapahtuu keskiyöllä 31.12.1999 kuin ehkä tietokonekatastrofi? Uusi vuosituhat tuo toivon tulevasta mutta esiin nousee myös uhkakuvia. (Juttu on vuodelta 1999)

Tyssääkö tietoyhteiskunta piuhoihin?
Suomi taivalsi tietoeyhteiskunnan kärjessä viime vuosikymmenellä. Tietoverkkoihin ilmestyi palveluita vauhdilla, mutta tasavertaisia, edullisia ja nopeita tietoverkkoja ei saatu kaikkien kansalaisten ulottuville. Kuntaliiton erityisasiantuntija Heikki Lunnaksen haastattelu. (Juttu on vuodelta 2001)

Uuden talouden tilinpäätös
Uuden talouden matkasaarnaajat pörssiodotuksineen täyttivät lehtien otsikoita vielä vuosi sitten. Syksyn 2001 jälkeen ei sanaparia enää haluta mainita - lieneekö medialla huono omatunto. Median rooli vuosituhannen vaihteen suurimman kuplan synnyttämisessä oli hyvin keskeinen. (Juttu on vuodelta 2002)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uusi Talous - mitä se oli?
New Economy - Uusi talous rantautui Yhdysvalloista Suomeen. 90-luvun alkuvuosina verkkotalouteen panostaneet yritykset nousivat pörssiarvoltaan monta kertaa arvokkaammaksi kuin perinteisillä aloilla pitkään toimineet "vanhan talouden" yhtiöt. Esimerkkeinä uusista menestyjistä mm. Microsoft, Yahoo, AOL, Amazon, Nokia. (Juttu on vuodelta 2000)

Viteli: Tietoyhteiskunta luo arkea, missä on hyvä olla
Suomalaista tietoyhteiskuntaa on rakennettu nyt vauhdilla vuosikymmenen ajan. Jos aluksi puhuttiin tekniikasta, tietoliikenneyhteyksistä ja ihmisten kyvystä käyttää palveluja, nyt tavoitellaan yhteisöllistä, vuorovaikutteista ja kansalaisaktiivista tietoyhteiskuntaa, sanoo yksi suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tunnetuimmista keulakuvista, eTampere-ohjelman johtaja, professori Jarmo Viteli. (Juttu on vuodelta 2003)