Tiedettä ja tutkimusta eteläsavolaisittain

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Karjunhajun tutkimus kiinnostaa väitöskirjan tekijää
MAMK:n YTI-tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Jannie Vestergaard väitteli elektronisen nenän käyttösovelluksista lihatuotteiden laatua arvioitaessa. Etenkin karjunhajun tutkiminen kiehtoo häntä jatkossakin. (Juttu on vuodelta 2005)

Kymmenvuotias YTI-tutkimuskeskus sai oman historiikin
Kun monta korkeakoulun perustamisvääntöä hävinnyt Mikkeli lopulta sai väliaikaisen ammattikorkeakoulun, siihen kohdistui paineita käynnistää alueen yrityksiä palvelevaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tehtävää hoitamaan nähtiin tarpeelliseksi perustaa valtakunnallisesti merkittävä, teollisuutta palveleva soveltavan tutkimuksen yksikkö. Nyt YIT-tutkimuskeskus on 10 vuotta, ja sen alkutaival on kirjattu historiikin muotoon. (Juttu on vuodelta 2004)

Maaseutututkija on myös kehittäjä
Maaseutututkimus tarkastelee maaseudun kehitystä, muutosta, ihmisiä ja yhteisöjä. Verkostojohtaja Torsti Hyyryläiselle on tärkeää säilyttää kiinteä yhteys maaseudun kehittämiseen. (Juttu on vuodelta 2005)

MAMK kehitti yleiskäyttöisen sähköisen arkiston
Mitä käy historiaan siirtyvien kuntien arkistoille? Mikkelin ammattikorkeakoulun Kunda-hankkeessa syntyy kunnille malleja arkistoida digitaalista ja paperiaineistoa mahdollisimman tehokkaasti. (Juttu on vuodelta 2005)

Materiaalitekniikan tutkijan työ on luovaa
Maailma on pullollaan teknisiä ihmeitä, kuten tylsymättömiä veitsiä ja ihmisen varaosia. Ohutkalvopinnoitteita tutkivalle Tommi Kääriäiselle ne ovat arkipäivää. (Juttu on vuodelta 2005)

Mikkelissä kehitetään älykästä liikennemerkkiä
Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetään parhaillaan älykästä liikennemerkkiä, jonka käytön arvoidaan voivan vähentää jopa 15 liikennekuolemaa Suomessa ja 1000-1200 Euroopassa. Tavoitteena on kehittää prototyyppi kärkikolmio- ja stop-merkeistä varoittamaan sivuteiltä liian suurella nopeudella pääteille tulevia kuljettajia. (Juttu on vuodelta 2005)

Mikpoliin kohdistuu suuria odotuksia
MAMK:n upouusi tieto- ja mediatekniikan lippulaiva Mikpoli kokoaa osaajia ja oppijoita saman katon alle. Mikpolin rakentaminen maksoi 12 miljoonaa euroa. (Juttu on vuodelta 2005)

Mikpolissa kehitetään tietotekniikan sovelluksia
Mikpoli yhdistää soveltavan tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen saman katon alle. Projektijohtaja Ilkka Liljander odottaa etenkin mediapuolen kokeiluja, joissa sovelletaan ennakkoluulottomasti tekniikkaa. Nettivideo. (Juttu on vuodelta 2005)

Nokkonen tarjoaa kovan haasteen
Yksi suomalaisen luonnon monikäyttöisimmistä kasveista, nokkonen, yrittää tehdä uudenlaista paluuta suomalaisten ruokapöytiin, vaatekomeroihin ja jopa polttoaineeksi. Nokkosen jatkojalostuksen esteenä ovat niin kaupan, ravintoloiden, viljelijöiden kuin poliitikkojenkin ennakkoluulot. (Juttu on vuodelta 2004)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Oppilaitosympäristö helpottaa keksijän arkea
Konenäköön, tekoälyyn ja virtuaalimainontaan liittyvät patentit ovat tehneet Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Erkki Rantalaisesta viime vuosina tunnetun keksijäpiireissä. Hänellä on kymmenittäin omia patentteja nimissään. Keksijän urallaan Rantalainen pitää tärkeimpänä asiana ympärillä olevaa oppilaitosympäristöä. (Juttu on vuodelta 2004)

Professori edistää eläinten hyvinvointitutkimusta
Professori Anna Valrosin mielestä eläinten hyvinvointia voidaan edistää parhaiten lisäämällä tietoa, yhteistyötä ja asiallista keskustelua. (Juttu on vuodelta 2005)

Professorilta vaaditaan monialaista osaamista
Pariakymmentä tutkijaa Mikkelissä ympäristökemian laboratoriossa luotsaava professori Mika Sillanpää muistaa, että harppaus tutkijasta professoriksi muutti hänen työnkuvansa täysin. (Juttu on vuodelta 2005)

Puun tislepinnoite sopii moneen käyttöön
Kun puuta hajotetaan lämmön avulla ilman happea, syntyy kaasua, josta muodostuu kappaleiden päälle ohut puun tislepinnoite. MAMK:n YTI-tutkimuskeskus tutkii sen käyttötarkoituksia. (Juttu on vuodelta 2005)

Sahatekniikan tutkijalta kysytään kuntoa
Palvelututkimusten tekijät tarvitsevat paitsi asiantuntijuutta myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Sahatekniikan tutkija Kimmo Piispa tekee mittauksia sahoilla ympäri Suomea. (Juttu on vuodelta 2005)

Tulevaisuus on sumean logiikan
Nykyaikainen teknologia tuntuu ajattelevan asioita valmiiksi käyttäjän puolesta. Kyse ei ole suinkaan hyvästä tuurista vaan siitä, että todennäköisesti laitteen tai sen ohjelmiston suunnittelussa on hyödynnetty sumeaa logiikkaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun yliopettaja, FT Jari Kortelainen on tutkinut sumean logiikan mahdollisuuksia reilun vuosikymmenen ja tehnyt aiheeseen liittyen väitöskirjan. (Juttu on vuodelta 2004)

Tutkijan ura voi kasvaa myös elämäntyöksi
Tutkimusprofessori Helena Helven ura nuorisotutkijana on jatkunut lähes 30 vuotta. Hän vastaa nuorisokasvatuksen maisteriohjelmasta Mikkelissä sekä vetää omaa tutkimusryhmää. (Juttu on vuodelta 2005)

Unkarilaistutkijan elämäntyö siivittää yrttejä markkinoille
Unkarilainen tutkija Bertalan Galambosi tuli Suomeen parisenkymmentä vuotta sitten tutkimaan, minkälaiset yrtit maassa kasvaisivat. Sittemmin monista kokeilluista kasveista ja yrteistä on tullut vientituotteita. (Juttu on vuodelta 2004)

Väitöstutkimuksen tekijän ei tarvitse puurtaa yksin
Tutkijan työssä on oltava sydän mukana, eikä antoisin reitti kulje aina pikatietä pitkin. Näin miettii ammattikorkeakoulusta väitöskirjan tekijäksi pinnistänyt tutkija Tomi Heimonen. (Juttu on vuodelta 2005)

Yrittäjyyden professori räjäyttäisi EU-hankkeet
Yrittäjyyden professori Markku Virtanen nauttii työssään eniten tutkimukseen syventymisestä. Pahimmat aikasyöpöt, kuten EU-hankkeet, saisi hänen puolestaan räjäyttää taivaan tuuliin. (Juttu on vuodelta 2005)

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

YTI on kasvanut moniosaavaksi vaikuttajaksi
Etelä-Savon teknologiastrategiaan nimettyjen alojen tutkimusjohtajat kertovat, missä YTI vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa. (Juttu on vuodelta 2004)

YTI:ssä tutkitaan puun modifiointia
Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen puualan tutkimuksen uusin kiinnostuksen kohde on puun modifiointi eli muokkaus niin, että puu ei lahoa eikä se maistu termiiteille. (Juttu on vuodelta 2005)

Ääneenajattelututkimus tuo ratkaisun moneen ongelmaan
Riitta Jääskeläinen Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokselta on tutkinut käännösprosesseja ääneenajattelu- eli think aloud -metodin avulla. Hän teki pro gradunsa aiheesta vuonna 1987 ja väitteli tohtoriksi 1999. (Juttu on vuodelta 2002)