Käsitteiden muodostaminen ei muutu iän myötä

Ulla Härkönen. Copyright: Minna Surakka

Konstruktivismi on viime aikoina ollut paljon esillä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Konstruktiivisen käsityksen mukaan tietoa ei voida sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tiedon konstruoija eli tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Lasten oppimista on jo tutkittu laajalti, mutta aikuisten oppiminen ei ole juuri tutkijoita kiinnostanut. Lehtori Ulla Härkösen Opettajatiedon kipinöitä -kirjaan laatima artikkeli kuvaa yliopisto-opettajien käsitysten muodostumista ja sitä, miten he yhdessä konstruoivat käsitteitä sosiaalisessa ryhmätilanteessa.

Varsinkin yliopisto-opettajiin liitetään usein tieteellinen ajattelu ja objektiivisuus. Ulla Härkönen kuitenkin osoittaa, että myös korkeakoulutason opettajat konstruoivat käsityksiään aivan samanlaisten prosessien mukaisesti kuin lapsetkin. Yliopisto-opettajien yhteinen keskustelu on siis hyvin pitkälti samanlaista konstruointia kuin vaikkapa opiskelijoiden keskustelu jostakin teemasta, jonka merkityksen he koettavat selvittää.

Ryhmä muodostaa yksilöiden käsityksistä uuden, yhteisen tulkinnan

Kipinä artikkelin kirjoittamiseen tuli seminaarista, jonka Härkönen järjesti varhaiskasvatuksen yliopisto-opettajille vuonna 1996. Kaikki seminaariin osallistuneet olivat opettaneet varhaiskasvatusta jo yli kymmenen vuotta, suurin osa oli ollut mukana myös käytännön varhaiskasvatustyössä. Kaksi päivää kestäneen seminaarin keskustelut nauhoitettiin, ja ne toimivat Härkösen tutkimusaineistona.

Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista oli Härkösen mukaan havainto, että jokaisen opettajan käsitykset ovat muodostuneet aivan omia reittejään sen mukaan, millaisen elämän tämä on elänyt, mitä opiskellut ja millaisena aikana, mihin teorioihin tutustunut ja millaista työtä tehnyt. Kiinnostavaa on, että eroista huolimatta opettajat myös tulkitsivat käsitteitä samalla tavoin ja ymmärsivät toisiaan. Väitöskirjassaan Härkönen puhui kulttuurisesta kieliopista: syvärakenteissa on aina sen verran yhteistä, että voimme onnistuneesti viestiä keskenämme.

Tutkimus osoitti myös, että yhteinen keskustelu tavallaan tuottaa uuden käsityksen: se ei täysin vastaa yhdenkään keskusteluun osallistuneen omaa alkuperäistä käsitystä, eikä kukaan olisi asiaa yksin miettiessään päätynyt samaan tulkintaan kuin ryhmä yhdessä. Lopputulos on kuitenkin riippuvainen jokaisen yksilön omasta ajattelusta - jokainen keskusteluun osallistuja kuljettaa pohdintaa johonkin suuntaan.

Tutkijan mukaan keskustelua seuraamalla näkee, kuinka käsitykset muodostuvat toisaalta sosiaalisessa yhteisössä, toisaalta yksilöllisesti. Diskursiivisessa tilanteessa jokainen oppii myös uutta, koska kuulee uusia näkökantoja, joita sitten tulkitsee ja vertaa omiinsa. Ulla Härkönen kuitenkin painottaa, ettei ryhmäkeskustelussa voida saada selville kunkin osallistujan kokonaisnäkemystä, sillä ihminen antaa keskusteluun omista näkemyksistään vain palasia. Sen vuoksi hän kehottaakin varovaisuuteen toisen ihmisen ajattelua kommentoitaessa.


Missä yhteydessä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää?
Onko varhaiskasvatuksen tutkimuksessa joitakin polttavia kysymyksiä juuri nyt?


Ulla Härkönen. Copyright: Minna Surakka

Leikki on lapsen työtä

Varhaiskasvatuksen pedagoginen prosessi on Ulla Härkösen tutkimuksen ja opettajantyön päälinja, josta työkasvatus on vain pieni osa. Koska työkasvatusta ei kuitenkaan oltu aiemmin juuri tutkittu, hän keskittyi ensin siihen ennen tarttumistaan pedagogisen prosessin hahmottamiseen. Parhaillaan hän tutkii mieslastentarhanopettajien käsityksiä tyttöjen ja poikien työstä sekä äitien ja isien työkasvatuksesta. Tutkimus on jatkoa väitöskirjatyölle, jossa Härkönen tutki naiskasvattajien näkemyksiä samoista teemoista. Myös hänen aiemmat tutkimuksensa ovat käsitelleet pienten lasten työkasvatusta, sen sijaan kysymys sukupuolten välisestä tasa-arvosta työssä ja työkasvatuksessa on tullut mukaan tutkimuskenttään väitöskirjavaiheessa.


Lapset leikkivät usein aikuisten asioita, myös työtä
Onko pienten lasten työkasvatuksella ja yrittäjyyskasvatuksella mitään yhteyttä keskenään?
Leikki on aikuiselle vaikea asia


Lastentarhanopettajakoulutuksessa on monia sellaisia piirteitä, joita kaivattaisiin myös muilla koulutusaloilla. Lastentarhanopettajien opiskelu sisältää työtapoja, joita erityisesti yritysmaailmassa arvostetaan, ja jotka ovat työelämässä todella tarpeen.


Miksi nämä piirteet tulevat esiin juuri varhaiskasvatuksen koulutuksessa?
Aikuinenkin tarvitsee kykyä leikkiä
Mitä vielä haluaisit sanoa nettiradion kuuntelijoille?


Linkit:

Email: ulla.harkonen@joensuu.fi

Jorma Enkenberg, Pertti Väisänen, Erkki Savolainen (toim.): Opettajatiedon kipinöitä: kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto 2000