Kestävä vesistömatkailu oiva valttikortti

Hannu Ryhänen. Copyright: Minna Surakka.

Etelä-Savon ylivoimaisimman matkailuvaltin näkee parhaiten lentokoneen ikkunasta: maakunnan pinta-alasta neljäsosa on vesistöjen peitossa. Savonlinnassa tutkitaan nyt, kuinka matkailuala voisi hyödyntää tätä yltäkylläisyyttä entistä paremmin.

Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus käynnisti vuoden 2001 alussa hankkeen, joka tutkii vesistömatkailun mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja muuallakin Järvi-Suomessa. Projektipäällikkö Hannu Ryhänen kertoo, että hankkeen tavoitteena on tuottaa kosolti uutta tutkimustietoa vesistöistä ja niiden käytöstä kestävän matkailun voimavarana. Tieto pyritään myös saamaan tehokkaasti levitykseen, jotta alueen matkailuelinkeino saisi siitä täyden hyödyn.


Mitkä ovat vesistömatkailuhankkeen tavoitteet?
Miksi hanke käynnistettiin?
Projektipäällikkö Ryhänen on järviprojektissa kuin kala vedessä


Ryhänen uskoo yhteistyön voimaan. Keskinäisestä tietojen vaihdosta hyötyvät niin järvien tutkijat kuin niiden avulla elantoaan hankkivatkin. Monet matkailuyrittäjät tuntevat vesistöt omakohtaisesti ja osaavat hyödyntää järviresursseja tavattoman hyvin. "Oikeastaan meidän tutkijoiden pitää kysyä heiltä oppia ja välittää sitä eteenpäin", Ryhänen myhäilee.

Tieto kulkee myös toisin päin eli tutkijoilta matkailuyrittäjille. Osa hankkeen tiedotuksesta toteutetaan Internetin kautta. Ryhänen pitää kuitenkin perinteistä kentälle jalkautumista edelleenkin tehokkaimpana vuorovaikutuskeinona. Niinpä tupaillat, kahvipöytäkeskustelut ja pienimuotoiset koulutustilaisuudet kuuluvat hänen suunnitelmiinsa siinä missä laajemmat seminaarit ja konferenssitkin. Hän korostaa, ettei projekti varsinaisesti tarjoa yhteistyötä yrittäjille, vaan pikemminkin toimii linkkinä vesistömatkailun eri toimijoiden välillä: "Saatamme heidät saman pöydän ääreen keskustelemaan ja katsomme sitten, mitä tapahtuu."

Järvellä on paljon tarjottavaa myös kylminä vuodenaikoina

Heinäkuu on Suomen vilkkain matkailukuukausi. Erityisesti Savonlinnan seudulla aika juhannuksesta oopperajuhlien loppuun on ruuhkaista, muulloin taas on sitäkin rauhallisempaa. Kaupungin matkailukautta on viime vuosina koetettu pidentää erilaisten tapahtumien avulla, mutta ympäröivät vesistöt ovat kehittämissuunnitelmissa jääneet vähälle huomiolle. Hannu Ryhäsen mielestä järviä hyljitään suotta kesäkauden ulkopuolella: "Olen itse retkeillyt järvellä kaikkina vuodenaikoina. Jokainen niistä on omanlaisensa ja antaa hienoja elämyksiä."


Mitä vesistömatkailun mahdollisuuksia hyödyntäisit nykyistä enemmän?


Copyright: Hannu Ryhänen

Kestävä vesistömatkailu on nyt pinnalla

Savonlinnan kampuksella toimiva Matkailualan verkostoyliopisto on tärkeä yhteistyökumppani vesistömatkailuprojektille. Matkailun ympäristövaikutukset on yhteinen kiinnostuksen aihe. Kestävän kehityksen painottaminen sopii hyvin yhteen myös ekomaakunnan imagon ja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-asiakirjan kanssa: tavoite 1 -ohjelman mukaan Etelä-Savossa on vuonna 2006 monipuolinen yritysrakenne, joka perustuu maakunnan omiin raaka-aineisiin, luonnonvaroihin ja luontoarvojen kestävään hyödyntämiseen.

Kaikkein ympäristöystävällisintä olisi tietenkin välttää kokonaan reissaamista. Seuraavaksi paras, ja varmaankin myös realistisin vaihtoehto, on kuitenkin kestävä matkailu. Matkailun kestävyydessä ei ole kyse vain saimaannorpan suojelusta tai päästöjen minimoinnista - vastoin yleistä käsitystä kestävä kehitys sisältää ekologian lisäksi myös ihmisen hyvinvoinnin.


Mitä käsitteellä "kestävä matkailu" tarkoitetaan?
Mitkä ovat suurimmat haasteet vesistömatkailun kehittämisessä?




Nettiradio Mikaelin arkistosta:


Linkit: