Ympäristökasvatusta lapsen ehdoilla

Copyright: Vuokko Vienola

Lapset tutkivat ympäristöään kuuntelemalla ja katselemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla. Metsä tarjoaa runsaasti tilaisuuksia harjoitella vastoinkäymisten voittamista ja kehittää lapsen herkkyyttä, sanoo tohtori Vuokko Vienola, joka on tutkinut keinoja ympäristökasvatuksen nivomiseksi osaksi päiväkotien arkea.

Ympäristökasvatuksen ottaminen osaksi päiväkodin arkea on tiedostamisprosessi, ei minkään uuden asian liittämistä muun toiminnan yhteyteen, toteaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lehtorina työskentelevä Vuokko Vienola tuoreessa tutkimuksessaan. - Jollakin tavalla ympäristökasvatusta antavat kaikki ihmiset, joita lapsi tapaa, sen vuoksi ympäristökasvatuksen poissulkeminen olisi hyvin vaikeaa, naurahtaa Vienola. Ympäristöä tutkimalla ja luonnossa liikkumisen sääntöjä opettelemalla lapset omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet.


Ympäristökasvatus on arkea


Lapsen muisti sivuuttaa tylsät ja tavalliset asiat ja säilöö oivalluksia ja tunteita herättäneet hetket. Kokemuksellinen ja elämyksellinen oppiminen tuovat parhaan tuloksen. - Paras tapa toteuttaa ympäristökasvatusta onkin ihmetellä yhdessä lapsen kanssa, Vienola sanoo.


Kuinka ympäristökasvatusta pitäisi toteuttaa pienten lasten kanssa?
Lapsen on saatava kokeilla ja tutkia itse


Luontoretket olivat Vienolan tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien pääasiallinen työmuoto pienten lasten ympäristökasvatuksessa. Ympäristö on kuitenkin muutakin kuin metsää ja ketoja. Asvalttiviidakkoon, likaan ja sotkuun perehtyminen on yhtä tärkeää kuin kukkien ja lintujen tarkkailukin.

Päiväkoti-iässä ympäristökasvatus on parasta toteuttaa antamalla lasten tutkia ympäristöään omaan tahtiinsa, korostaa Vienola. Parhaiten ympäristökasvatus toimii silloin, kun aikuinen ei ohjaa toimintaa, vaan tenavat saavat vapaasti tutustua ympäristöönsä. Yli nelivuotiaitten kanssa voidaan jo toteuttaa pidempiä retkiä ja ottaa vaivihkaa mukaan myös koulun oppiaineiden sisältöä.


Ympäristökasvatusta alle kolmivuotiaitten kanssa
Metsässä voi oppia matematiikkaa
Neljä- ja viisivuotiaat metsässä


Oma elinympäristö tutuksi

- Lapsia ei koskaan kannata viedä millekään retkelle tai opetustilanteeseen ja käskeä kulkea varovasti yhdessä rivissä. Siinä ei opi muuta kuin näkemään toisen selän, Vienola toteaa. - Liiallinen opettajajohtoisuus saattaa myös pelottaa lasta. Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen kiinnostusta ja rohkaista tutustumaan uusiin asioihin, vaikka hieman hirvittäisikin.

Luontoretkiä tehneissä päiväkodeissa huomattiin, ettei lenkin tarvitse olla pitkä. Lähimetsästäkin löytyy yllin kyllin ihmeteltävää, kun kiire unohdetaan ja lapsille annetaan aikaa katsella ja keksiä. Aluksi lapset keskittyivät tenttaamaan aikuisia, mutta kun lenkki tuli tutuksi, oma tutkimustoiminta nousi pääosaan. Retkiin myös palattiin ajatuksissa jälkeenpäin: reissulla nähdystä väkkyräkannosta sepitettiin satu, mukaan poimituista kivistä tehtiin peli tai kaikesta koetusta piirrettiin kuvia.

Retkiä tehtiin myös kaupunkiympäristöön. Silloin havainnoitiin rakennuksia, liikennettä, puistoja ja muuta lapsen elinympäristöön kuuluvaa, ja opittiin samalla konstruktiivista hahmottamista ja rakennelmiin liittyviä säännöstöjä. Näitä sääntöjä voi oppia myös päiväkodissa. Lapset saivat rakentaa maitopurkeista majan, johon aikuisilla oli asiaa vain pyydettäessä. - Jokainen meistä tietää että oma koti, oma huone, on tärkeä, ja sen täytyy näyttää juuri jonkun tietynlaiselta, toteaa Vienola. - Siihen liittyy siis myös tunnesävyjä ja sääntöjä, sekä rakentamissääntöjä että sosiaalisia ja esteettisiä sääntöjä.

Kaikki lapset eivät ole yhtä kiinnostuneita luonnosta. Kaikki alusta asti tutkimuksessa mukana olleet lapset tulivat päiväkodin henkilökunnan arvion mukaan rohkeammiksi ja oppivat sellaista havainnointitaitoa, josta on hyötyä muuallakin kuin luonnossa liikuttaessa. Ne, jotka innostuivat luonnosta, oppivat lisäksi paljon luonnontieteellistä perustietoutta.


Päiväkodin henkilökunta muuttui rohkeammaksi


Nelivuotisesta toimintatutkimuksesta saamiensa kokemusten perusteella Vienola rohkaisee päiväkoteja kokeilemaan pieniä arjen askelia ympäristökasvatuksessa. - Pöpelikköön, ja rohkeutta kaikki taskut täyteen! Herkkyyttä kuunnella lapsia, koska niistä lasten viesteistä saa kaikkein parhaat eväät yhteiseen lapsiryhmän kasvatukseen, hän summaa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: