Tietoyhteiskunta luo arkea, missä on hyvä olla

Copyright: Mervi Sensio ja Tommi Lempinen

Suomalaista tietoyhteiskuntaa on rakennettu nyt vauhdilla vuosikymmenen ajan. Jos aluksi puhuttiin tekniikasta, tietoliikenneyhteyksistä ja ihmisten kyvystä käyttää palveluja, nyt tavoitellaan yhteisöllistä, vuorovaikutteista ja kansalaisaktiivista tietoyhteiskuntaa, sanoo yksi suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tunnetuimmista keulakuvista, eTampere-ohjelman johtaja, professori Jarmo Viteli.

Suomalainen tietoyhteiskuntamalli kiinnostaa maailmalla, ja komeita tilastosijoja on napsahdellut kännyköiden ja Internetin käyttöluvuista. Kansainvälisillä foorumeilla ihastusta herättää etenkin suomalaisten tapa etsiä tietoverkoista ihmisille uudenlaisia, demokraattisia osallistumisen muotoja.


Arvosana suomalaiselle mallille


Kymmenessä vuodessa tietoverkkojen hyödyntämisestä ei kuitenkaan ole vielä tullut arkea koko kansalle. Internet-palvelujen käyttöä tutkittaessa vakiokäyttäjä on edelleen noin kolmikymppinen, etelässä asuva mies. Edes koko kansan Ylen Internet-palvelujen käyttäjät eivät poikkea tästä. Viteli uskoo digitelevisiosta tulevan aikanaan koko kansan tietoyhteiskuntapääte, joka tuo halutut verkkopalvelut olohuoneiseen.


Nyt uuden kynnyksellä ei pitäisi luovuttaa


eTampere-projektin tehtävänä on kehittää tietoyhteiskuntaan liittyvää tutkimusta, liiketoimintaa ja palveluja. Vaikka arjen sovellukset antavat edelleen odottaa itseään, Viteli korostaa, että meneillään on valtavasti kehitystyötä ja uusien sovellusten käyttöönotto vie aina kauemmin kuin teknisten ratkaisujen kehittäminen. Hän odottaa esimerkiksi sähköisten laskujen tuovan lähitulevaisuudessa mukanaan kahden miljardin säästön vuodessa. Koska Suomen voidaan sanoa olevan aito tietoyhteiskuntamaa?


Toivoisin, että energia menee palveluihin kehittämiseen
Tarvitaanko kouluihin mobiiliratkaisuja?
Pitääkö koko maahan saada laajakaista?


Tietoyhteiskunnan malleja on etsitty erilaisissa hankkeissa. Vitelin mielestä hankkeet voivat tuoda mukanaan kehityssykäyksiä, mutta uusia ratkaisuja mietittäessä kannattaa muistaa hyödyntää aiemmat oivallukset. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut kaikkien organisaatioiden oikeus, Viteli muistuttaa.


Ajan murrokseen kuuluu, että hankkeista on puuttunut syvyyttä
Kaivataan pieniin yhteisöihin liittyvää tutkimusta


Tietoyhteiskunnan piti tuoda tasa-arvoisesti palveluja etenkin harvaanasutuilla seuduilla asuvien ihmisten arkeen. Internetin käyttöpisteitä on pystytetty julkisen hankerahan turvin eri puolille maata. Yksi näyttävimmistä pyörillä kulkevista Internetin käyttöpisteistä, Nettinysse, huristelee ympäri suomalaisen suurkaupungin, Tampereen, katuja. Minkälaista tietoyhteiskuntakaupunkia Tampereesta kehitetään?


Suuntana on yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus


Edessä on sekin aika, ettei julkista rahaa välttämättä virtaa tietoyhteiskunnan tuotekehitystyöhön nykyiseen malliin. Silloin sähköisten palvelujen pitäisi olla hinnoiteltu niin, että ne kannattavat itse itsensä. Siksi olisi tärkeää saada yrityksiä mukaan kehitystyöhön sen joka vaiheessa. Viteli uskoo uusien keksintöjen syntyvän digitaalisen television ympärille. Tulevaisuuden visioissa kangastelee myös älykäs verkko, joka auttaa ihmisiä seulomaan informaatiota.


Miten yritykset saisi mukaan kehitystyöhön?


Jarmo Viteli. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tietoyhteiskunnan ulottuvuuksista on haettu ratkaisuja etätyöhön ja elätelty toiveita, että muuttoliikettä voisi topata tietoliikenneyhteyksien ja tekniikan levitessä joka niemeen ja notkelmaan. Tähän Viteli ei usko, sillä kehittyvät kasvupaikat näyttävät pikemminkin vetävän ihmisiä magneetin tavalla puoleensa. Tulevaisuudessa ihmiset saattavat toki olla hänen mielestään kuin muuttolinnut, jotka vaihtavat paikkaa vuodenajan mukaan.


Kasvukeskusten välimaastoissa vietetään osa vuodesta


Tietoyhteiskunta ja tietotekniikka eivät Vitelin mielestä ole itseisarvoja, vaan niiden avulla pitäisi pystyä rakentamaan asuin- ja elinympäristöjä, joissa ihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olla.


Ihmisen pitäisi voida asua siellä, missä haluaa


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Haastattelu on tehty ITK-messuilla Hämeenlinnassa huhtikuussa 2003