Miten sujuu vuorovaikutus verkossa?

Copyright: Maija Ripatti

Tietoverkkojen käyttömahdollisuudet opetuksessa ovat suuret, mutta minkä tasoista on verkkotoimijoiden keskinäinen vuorovaikutus? Milloin vuorovaikutus on todellista ja miten sitä voitaisiin parantaa? Näitä asioita on pohtinut Chydenius-instituutissa työskentelevä suunnittelija Sari Lehto tekeillä olevassa väitöskirjatutkimuksessaan.

Sari Lehto kiinnostui viestinnän vuorovaikutteisuudesta toimiessaan äidinkielen opettajana ja tuottaessaan äidinkielenopiskelijoille verkkomateriaalia suomen kielestä. "Tuli tunne, että verkkokeskustelut eivät toimineet ja että viestit olivat sisällöltään melko heppoisia."

Tietoverkon merkitys opetuksessa tulee Lehdon mukaan jatkuvasti kasvamaan, joskin verkon käyttö vaihtelee hyvin paljon opetusryhmien mukaan. Perusasteella verkon käyttö on vielä rajallista verrattuna moniin aikuisopiskelijaryhmiin.

Viestinnän vuorovaikutuksen tutkimista hankaloittaa käsitteen epäselvyys. Hyvin usein kaikenlainen viestintä mielletään vuorovaikutukseksi eikä käsitteen varsinaista sisältöä ole pysähdytty pohtimaan.


Miten valitsit tutkimusaiheen?
Mitä vuorovaikutus on?


Viestinnän vuorovaikutteisuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten ilmapiiri, viestintäsuhde ja viestijöiden omat viestintätaidot. Taitoja voidaan tietoisesti myös kehittää yksinkertaisilla harjoituksilla.

Sari Lehto tutki vuorovaikutustaitoja tarkastelemalla yhden verkkokurssin keskusteluja. Hän haastatteli kurssin osallistujia kolmessa eri vaiheessa ja tutki haastattelujen kautta prosessin etenemistä.

"Vuorovaikutteisuus on paljon muutakin kuin pelkkää vastavuoroisuutta. Se voi olla hyvinkin syvä prosessi, jossa viestitään spontaanista, vaihdetaan rooleja ja käytetään hyvin erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia." Myös vuorovaikutusmotivaation merkitys viestinnässä on Lehdon mukaan suuri.


Miten vuorovaikutusta voidaan kehittää?
Ei pelkkää vastavuoroisuutta
Vuorovaikutusmotivaation merkitys


Verkkoviestinnän vuorovaikuttaminen erityispiirteenä on non-verbaalisen viestinnän niukkuus. Tutkijan mukaan tämä voi johtaa siihen, että vähäiset ei-kielelliset viestit tulkitaan väärin.
"Sentimentaalinen voidaan tulkita ylisentimentaaliseksi ja hymiö flirtiksi", Sari Lehto selventää.

Sari Lehto. Copyright: Tiina Toivakka

Jatkossa Sari Lehto aikookin paneutua kasvokkaisviestinnän merkitykseen opetuskontekstissa. Suurin osa verkko-opiskelusta on monimuotokoulutusta, jossa ihmisten kohtaavat kasvokkain.
"Kiinnostavaa olisi selvittää, mihin kasvokkaisviestinnän todella tarvitaan ja miten pitkälle uudet video- ym. tekniikat pystyvät sitä korvaamaan."

Myös kulttuurien väliset erot viestinnän vuorovaikutteisuudessa ovat kiinnostavia. Lehdon mukaan kulttuurierot viestinnässä alkavat vähitellen kaventua, mutta tiettyjä viestinnällisiä erityispiirteitä eri kulttuurien välillä on aina havaittavissa. Meillä suomalaisilla on tutkijan mukaan parantamisen varaa ainakin argumentoinnissa ja kuuntelemisen taidoissa.


Ei-kielellisen viestinnän niukkuus
Kasvokkaisviestintä tutkimusaiheena
Kulttuuriset erot vuorovaikutuksessa


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: