Kymmenvuotias YTI-tutkimuskeskus sai oman historiikin

Copyright: Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kun monta korkeakoulun perustamisvääntöä hävinnyt Mikkeli lopulta sai väliaikaisen ammattikorkeakoulun, siihen kohdistui paineita käynnistää alueen yrityksiä palvelevaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tehtävää hoitamaan nähtiin tarpeelliseksi perustaa valtakunnallisesti merkittävä, teollisuutta palveleva soveltavan tutkimuksen yksikkö. Nyt YIT-tutkimuskeskus täyttää 10 vuotta, ja sen alkutaival on kirjattu historiikin muotoon.

"Mikkelin Ympäristöinstituutti" aloitti 15.8.1994, ja saman tien pistettiin liikkeelle ensimmäinen puuteknologiaprojekti. Kymmenessä vuodessa YTI:n päätehtäviksi nimetyt projektitoiminta, täsmäkoulutus ja soveltava tutkimus ovat löytäneet paikkansa. Tutkimus- ja tuotekehitys liittyy elintarvikkeisiin, informaatio- ja mediateknologiaan, materiaalitekniikkaan sekä puu- ja ympäristöteknologiaan. Kymmenen vuoden takaiseen perustamisasiakirjaan verrattuna YTI on kasvanut kolme kertaa mittavammaksi kuin perustajat arvasivat haaveilla. Sen sijaan informaatio- ja mediateknologian merkitystä ei vielä vuosikymmen sitten nähty. "IMT oli silloin vielä kaukainen asia, eikä sitä osattu ajatella", MAMK:n ensimmäinen rehtori Jukka Kinnunen muistelee.

Viime vuosien uusia haasteita ovat olleet tutkimusprofessuurien perustaminen, ja toiminnan laajentuminen koko maakuntaan. Tällä hetkellä YTI:ssä on kolme Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professuuria ja yksi Kuopion yliopiston. Parhaillaan keskus laajenee Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Pieksämäelle on mahdollista palkata 4-5 tutkijaa rautatieteknologian kehittämishankkeeseen ja Savonlinnaan tutkimusjohtaja sekä kaksi tutkijaa prosessiteollisuuden elinkaarituotannon hallintaprojektiin.

Tänään YTI:ssä on työssä 35 henkilöä, ja toiminnan rahallinen volyymi pyörii vuosittain noin neljässä miljoonassa eurossa. Alkuvuosina YTI:n tehtäväksi vakiintui myös EU-projektien kehittäminen ja toteuttaminen. Alueellisten päättäjien ja poliitikkojen sinnikkäästä taustatyöstä huolimatta YTI:n perusrahoitus ei sisälly edelleenkään valtion budjettiin. Tilanne on sikäli kimurantti, että yliopistojen perusrahoituksesta nelisenkymmentä prosenttia menee tutkimukseen, mutta ammattikorkeakoulut saavat perusrahoitusta vain opetukseen. YTI imuroi maakuntaan tehokkaasti EU- ja Tekes-rahoitusta, mutta pitkäjänteinen kehittämistyö edellyttäisi projektirahoituksen rinnalle kiinteää perusrahoitusta. Tällä hetkellä MAMK pystyy rahoittamaan perusrahoituksestaan vain muutaman henkilön, joiden tehtäviin kuuluu erillisrahoituksen hakeminen. MAMK:n ja maakunnallisen edunvalvonnan ykköshaasteisiin kuuluukin saada YTI mukaan valtion vuoden 2006 budjettiin.

Mikpolin rakennustyömaa syyskuussa 2004. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

YTI:n historiikin kirjoittanut kirjailija Marja Myyryläinen pohdiskeli teoksessa laajemminkin, miksi Mikkeli säilyi vuosikymmenten ajan pääomaköyhänä kaupunkina, joka ei houkutellut investointeja eikä savupiipputeollisuutta. Hänestä kyse oli sodan jälkeen pitkälti poliittisten päättäjien ja virkamiesten päätöksestä, että kaupunki säilyy hallinto- ja koulukaupunkina, jossa on pienyrittäjyyttä. "Savupiipputeollisuus olisi ehkä horjuttanut poliittisia voimasuhteita", Myyryläinen miettii.


Miksi kaupunki säilyi köyhänä ennen ja jälkeen sotien?


Jo sadan vuoden ajan Mikkeliin on haviteltu korkeakoulua. Marja Myyryläinen tiivistää, että jo 1912 sivistyneistö olisi halunnut nähdä Helsingin ja Turun yliopistojen lisäksi idässä, Mikkelissä, yliopiston. 70-luvulla kaupunkiin suorastaan tyrkytettiin oikeustieteellistä tiedekuntaa ja kauppakorkeakoulua. Ne hankkeet niin kuin Itä-Suomen yliopiston perustaminenkin kuitenkin menivät myttyyn. Perinteisen monialaisen tiedekorkeakoulun puuttuminen on kohdistanut maakunnan kehittämistoiveita sittemmin Mikkelin ammattikorkeakouluun.


Mitä kaikkia korkeakouluhaaveita on jouduttu hautaamaan?


Copyright: Marja Myyryläinen. Matti Markkanen

Myyryläisen mukaan YTI on onnistunut täyttämään yritysten odotukset hyvin. Hänestä vahvalla ja voimakkaalla YTI:llä on jatkossa nykyistäkin suurempi merkitys aluekehityksen työkaluna.


YTI:n merkitys aluekehittämisessä?


Tulevaisuudessa historoitsija näkee YTI:n kasvattavan rooliaan entisestään. Ympäristöasiat ovat nousussa oleva maailmanlaajuinen tulevaisuuden trendi, joten YTI:stä voi kehittyä erittäin merkittävä toimija EU:n alueelle ja miksei laajemminkin, Myyryläinen näkee.


YTI:llä on erittäin merkittävä tehtävä


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: