Onko äänestävästä nuoresta tulossa harvinaisuus?

Copyright: Nina Kurki

Nuorten äänestämättömyydestä ollaan oltu huolissaan eikä aivan suotta. Viime eduskuntavaaleissa vaaliuurnalla kävi 56 prosenttia 18-30 -vuotiaista nuorista, kunnallisvaaleissa ainoastaan joka kolmas. Poliittisten puolueiden ongelmana on ollut ukkoutuminen ja akkautuminen. Nuorten usko järjestäytyneeseen toimintaan on kokenut dramaattisen laskun 80- ja 90-luvuilla. Onko äänestävästä nuoresta siis tulossa uhanalainen laji? Seuraavassa kolme yhteiskunnallisesti aktiivista nuorta kertoo omasta suhteestaan äänestämiseen ja politiikkaan. Lisäksi Tampereen yliopiston nuorisotutkija Tapio Kuure pohtii syitä nuorten äänestämättömyyteen.

Merja Lehtonen vaikuttaa äänestämällä ja puhumalla
Yksikin ääni on tärkeä, varsinkin kun se menee henkilölle, joka ajaa itselle tärkeitä asioita. Merja Lehtoselle, 27, äänestäminen on yksi keino vaikuttaa. Hän on valmis puhumaan äänestämisen puolesta myös työpaikallaan sekä haastamaan ihmiset pohtimaan yhteiskunnallisia asioita.

Tyvestä puuhun ei niin pitkä matka
Äänestäminen lienee yleisin ja monelle ainoa tapa olla yhteydessä eduskuntaan. Jari Eteläniemen, 26, mielestä kansanedustajiin voi kuitenkin ottaa suoraan yhteyttä, jos tulee jotain asiaa.

Miksi nuori ei äänestä?
Viime eduskuntavaaleissa vain reilu puolet 18-30 -vuotiaista nuorista käytti äänioikeuttaan. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa äänestysprosentin arvioitiin jääneen noin 30 prosenttiin. Selityksiä äänestämättä jättämiselle on monia: muuttoliike, nuoruuden pitkittyminen, syrjäytymiskehitys, uran korostuminen jne. Nuorisotutkija Tapio Kuure pohtii äänestyksen nykytilannetta.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: