Miksi nuori ei äänestä?

Copyright: Pirjo Reinikainen

Yhden ajaa äänestämään aatteen palo tai halu osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Toiselle kyse on lähinnä kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä. Kolmas antaa äänensä, koska se on hänen omien intressiensä kannalta järkevää. Neljäs jättää kokonaan äänestämättä, koska ei tunne syystä tai toisesta minkäänlaista tarvetta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Viime eduskuntavaaleissa vain noin 56 prosenttia 18-30 -vuotiaista nuorista käytti äänioikeuttaan. Miksi?

Suomessa äänestetään laiskemmin kuin läntisissä naapurimaissa. Kun Suomen äänestysprosentin laskettiin olevan viime eduskuntavaaleissa 68,5, se oli Tanskassa 87 %, Ruotsissa 81,4 % ja Norjassa 74,5 %. Nuorten tilanne ei ole sen valoisampi. Yksi neljästä suomalaisesta 18-30 -vuotiaasta nuoresta sanoo, että nukkuvien puolueeseen jääminen on itsestäänselvyys. Toisen tutkimuksen mukaan jopa kolmannes alle 25-vuotiaista jättää vaaleissa äänestämättä tai äänestää ainoastaan poikkeustilanteessa, jos silloinkaan. Viime kunnallisvaalien tulos oli erityisen synkeä: ainoastaan 30 % nuorista käytti äänioikeuttaan.

Itänaapurin kanssa äänestystilastoja vertailtaessa Suomi kuitenkin pärjää paremmin. Siellä kun ei olla edelleenkään oikein päästy länsimaiseen parlamentarismiin. Nuorisotutkija Tapio Kuure Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitokselta näkeekin, että tämä voisi olla yksi selittävä tekijä, jos ajatellaan suomalaista osallistumista kaikkinensa.
"Me elämme raja-alueella, jossa tottuminen asioiden demokraattiseen käsittelyyn on suhteellisen nuorta. Suomalaisethan pitävät ruotsalaisia tällaisena diskuteeraporukkana, joka jauhaa asioista ja käyttää liikaa aikaa asioiden demokraattiseen valmisteluun. Tässä suhteessa suomalaiset ovat vielä sellaista halki, poikki ja pinoon -porukkaa. Haetaan liian nopeita ratkaisuja, mikä on esimerkiksi näkynyt julkisessa keskustelussa suhteessa Irakin sotaan", Kuure pohtii.

Copyright: Nina Kurki

Nuorten tai ylipäätään kenenkään äänestyskäyttäytymiseen ei kuitenkaan ole olemassa vain yhtä selittävää tekijää. Sekä syyt äänestää että jättää äänestämättä ovat yksilöllisiä. Jos kyseessä on yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytynyt nuori, äänestämättä jättämisen syyt liittyvät usein siihen, ettei uskota poliitikkoihin tai järjestelmään tai niitä ei tunneta. Jos nuori sen sijaan ottaa osaa yhteiskuntaan ainakin mielipiteiden tasolla, äänestämättä jättämisen syyt voivat olla käytännöllisiä tai sitten vain katsotaan, että asiat hoituvat muutenkin. Kuure kuitenkin näkee varsinaiseksi ongelmaksi sen, ettei Suomen nykyinen poliittinen järjestelmä ole kyennyt vastaamaan ajan haasteisiin.


Kuinka usein äänestämättä jättäminen on tietoinen valinta?
Antavatko nuoret ja vanhemmat erilaisia selityksiä äänestämättä jättämiselle?


Kuure nostaa äänestyskäyttäytymisen taustavaikuttajista merkittävimmäksi vanhempien sosiaalisen aseman ja ammatin. Jos taustalla on monisukupolvinen syrjäytymiskehitys, se johtaa melko varmasti äänestämättä jättämiseen. Ylempään keskiluokkaan tai eliittiin kuuluminenkaan ei takaa nuorten aktiivista äänestyskäyttäytymistä, tällöin syyt ovat tosin toisenlaiset. Syynä voi olla esimerkiksi se, että nuoret katsovat asioiden hoituvan muutenkin sillä tavalla kuin he haluavat. Oma ura koetaan poliittista osallistumista huomattavasti tärkeämmäksi.

Kuure arvelee, että yksi syy nuorten passiiviseen käyttäytymiseen on se, että useissa tapauksissa aikuisuus alkaa vasta kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen. Sitä ennen nuorten ei juurikaan tarvitse ottaa vastuuta esimerkiksi omasta perheestä. Yhdeksi viime kunnallisvaalien heikon äänestysaktiivisuuden syyksi Kuure mainitsee muuttoliikkeen. Viime vuosien aikana tuhannet ellei kymmenet tuhannet ihmiset ovat vaihtaneet kotikuntaansa. Uusi kotikunta ei välttämättä herätä juurikaan intohimoja tai haluja osallistua, jolloin äänestäminenkin jää.


Mistä nuorten äänestämättä jättäminen mielestäsi kertoo?


Tulevissa vaaleissa ehdokkaana on ennätysmäärä alle kolmikymppisiä nuoria, mikä saattaisi olla enne nuorten aiempaa suuremmasta kiinnostuksesta vaaleja kohtaan. Kuure uskookin, että hyvällä kampanjoinnilla maalisvaaleista kyetään tekemään nuorten kannalta mielenkiintoisemmat kuin aiemmista vaaleista. Irakin kriisi ja siihen liittyvä laaja kansainvälinen keskustelu pitää poliittista keskustelua nyt muutenkin aktiivisena. Kuure arvelee, että tällä voi olla suotuisaa vaikutusta myös vaali-ilmapiiriin.


Maalisvaalien tulokset aiotaan pika-analysoida.
Onko äänestämisen rinnalle tai tilalle tullut muista vaikutustapoja?
Kokevatko nuoret yleisesti voivansa vaikuttaa asioihin?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Takaisin