Tasavertaisuuden tunne on tärkeä

Copyright: Mervi Sensio

"Kehityskeskustelun pitäisi olla vuorovaikutteinen tilanne, jossa esimies kohtaa työntekijän tasavertaisena ja jossa molempien intressit otettaan huomioon. Parhaimmillaan kehityskeskustelu toimii, kun niitä käydään säännöllisesti ja asiat kirjataan ylös", kertoo psykologi ja kouluttaja Teuvo Ahtinen.

Kehityskeskusteluja on Teuvo Ahtisen mukaan käyty yrityksissä jossakin muodoissa jo pitkään, mutta nykyisin kehityskeskustelujen nimellä ymmärrettyjä kohtaamisia yrityksissä alettiin järjestää 90-luvun alkupuolella.
"Tulosjohtaminen 80-luvun lopulla toi työpaikoille tuloskeskustelut, ja ne jalostuivat pikkuhiljaa kehityskeskusteluiksi", Ahtinen kertoo ja muistuttaa samalla, että keskustelut ovat aina hyvin yrityskohtaisia. Eri kokoisilla yrityksillä on erilaisia tarpeita, ja kehityskeskusteluissa voi olla tarpeen ottaa hyvin erityyppisiä asioita käsiteltäviksi. Yhteisiäkin piirteitä toki on.
"Kehityskeskustelu antaa esimiehelle mahdollisuuden pohtia yrityksen asioita hyvin arkisella tasolla. Toisaalta työntekijä voi keskustelun aikana kertoa omia suunnitelmiaan ja tavoitteita."


Tuloskeskusteluista kehityskeskusteluihin
Tavoitteena vuorovaikutus


Tärkeää kehityskeskustelussa on Teuvo Ahtisen mukaan avoimuus ja luottamuksellisuus. Kehityskeskusteluja varten on luotu myös valmiita kaavakkeita, ja monesti ne luovatkin tilanteeseen selkeyttä. Kaikkiin keskusteluihin eivät valmiit lomakkeet kuitenkaan sovi.
"Mitä laaja-alaisempaa ja monimutkaisempaa työtä ihminen tekee, sitä enemmän on yleensä tarvetta dialogisempaan ja syvempään keskusteluun."
"Kehityskeskustelu palvelee motivoitumista ja ihmisenä kasvamista. Yksi yrityksen menestymisen ehdoista on se, että esimies on aidosti kiinnostunut työntekijänsä jaksamisesta, vuorovaikutustaidoista ja jopa tunteista", Ahtinen korostaa.


Millainen on ihanteellinen kehityskeskustelu?
Kehityskeskustelu työkaluna ihmisen kasvamiseen


Yksi kehityskeskustelujen tärkeimmistä periaatteista on Teuvo Ahtisen mukaan keskustelujen säännöllisyys. Silloin keskusteluihin saadaan jatkuvuutta ja pystytään myös arvioimaan, onko edellisellä kerralla asetetut tavoitteet saavutettu.
"Kulttuurimme on muuttunut aikaisempaa verbaalisemmaksi, asioita setvitään puhumalla ja vuorovaikutustaitoja vaaditaan entistä enemmän. Keskustelutaidot myös työpaikoilla ovat tulleet tärkeiksi", Ahtinen toteaa.


Tukea aikaisemmista keskusteluista


Kehityskeskustelut liittyvät pitkälti työntekijän arvostamiseen. Yhä useampi työntekijä haluaa aidosti kehittyä työssään ja vaikuttaa itse työnkuvansa muokkaamiseen. Tähän kehityskeskustelu antaa oivan apuvälineen. Myös palautteen antamiseen kehityskeskustelu sopii hyvin. Useimmiten kehityskeskusteluja käydään työpaikoilla etupäässä vakituisten työntekijöiden kanssa. Jos aika sallii, Ahtinen suosittaa keskustelujen käymistä myös määräaikaisten kanssa.

Teuvo Ahtinen. Copyright: Tiina Toivakka
Määräaikaiset mukaan keskusteluihin
Palautetta keskustelujen kautta


Mitään erityisen tarkka rakennetta kehityskeskusteluille ei Teuvo Ahtisen mukaan ole olemassa. Kunkin esimiehen kannattaa rakentaa oma tapansa ja jättää liikkumavaraa kunkin keskustelijan persoonan mukaan. Joitakin yhteisiä elementtejä keskusteluissa kuitenkin on.
"Small talkilla kannattaa aloittaa ja vapauttaa tunnelma. Sitten voidaan tarkastella kulunutta jaksoa ja miettiä, onko asetetut tavoitteet saavutettu. Sitten voi käydä läpi tämänhetkistä tilannetta ja lopuksi miettiä, miten tästä eteenpäin", Ahtinen neuvoo.


Ei tarkkaa rakennetta


Nettiradio Mikaelin arkistosta: