Valtio ryhtyi etätyöhön

Copyright: Mervi Sensio

Nytkähtikö valtion työpaikkojen hajasijoittaminen maakuntiin edes pikkuisen? Ehkä nytkähti, ehkä ei. Joka tapauksessa upouusi valtion ylläpitämä TE-keskusten tietohallinnon kehittämispalvelut -yksikkö starttasi toimintansa syyskuun alusta virallisesti Mikkelissä. Periaatteellisella tasolla päätös oli suuri, sillä ilman hajasijoituskeskusteluja yksikön osoite olisi todennäköisesti Helsinki. Käytännössä tapahtuma ei juuri ravistele ketään. Uusia työpaikkoja ei syntynyt, eikä konttoreita siirretty mistään minnekään.

TE-keskusten tietohallinnon kehittämispalvelut -yksikön tietohallintojohtaja Pentti Kurjenluoma myöntää, ettei tässä oikeastaan mitään suuren suurta tapahtunut. Nyt perustetun yksikön työt ovat olleet olemassa aikaisemminkin ja niille tekijät. Syyskuun alusta yksikkö sai kuitenkin virallisen vahvistuksen, että sen toiminta keskitetään Mikkeliin ja työntekijät saavat palkkansa myös tulevaisuudessa. Juhlavasti voisi sanoa, että yksi askel työpaikkojen hajasijoittamisen suuntaan on taas otettu, Kurjenluoma juttelee.


Pieni askel voi olla suuren alku
Miksi juuri Mikkeliin?


Keskustelut tietohallinnon kehittämispalvelujen vakinaistamisesta ja keskittämisestä Mikkeliin aloitettiin jo vuosi sitten. Silloin toimintaa pyörittäneet projektityöntekijät kokosivat ajatuksiaan yhdessä Kurjenluoman kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön myönteiseen päätökseen vaikutti se, että Etelä-Savon TE-keskuksen ovien takana oli ennestään vahvaa alan tuntemusta. Kaupunki oli vahvoilla, sillä päätöksiä tekevillä oli jo vankka luottamus, että täällä osataan.


Ilman keskusteluja osoite olisi Helsinki
Mitä nyt tapahtuu?


Mikkeliin vakinaistettavat yksikön työntekijät ovat Juvalta ja Mikkelistä. Heidän lisäksi yksikön alla työskentelee kahdeksan alan osaajaa ympäri Suomen. He saavat jatkossakin tehdä töitä omilla paikkakunnillaan ja se onkin yksi olennainen idea toiminnassa. Tietoverkot mahdollistavat työn tekemisen paikasta riippumatta. Tämä on etätyötä parhaimmillaan, Kurjenluoma toteaa. Hyvien yhteyksien ansiosta työpaikallekaan ei tarvitse joka päivä tulla, sillä asioita voi hoitaa kotoa käsin.


Yksikön asiakkaita ovat TE-keskukset


Suomen TE-keskukset täyttivät juuri kuusi vuotta. Kaikkiaan niitä on 15 kappaletta, henkilökuntaa on vajaat 2000 henkeä. Kurjenluoman johtaman yksikön tehtävä on esimerkiksi pitää huolta, etteivät kiusalliset tietokonevirukset pääse hyökkäämään porukan koneisiin.


Yksiköllä on kasvun edellytyksiä


Pentti Kurjenluoma. Copyright: Mervi Sensio

Valtion uuden toimintayksikön sijoittaminen Helsingin ulkopuolelle on Kurjenluoman mukaan kiinni monista asioista. Pienuus on yksi etu. Jos isoja, jo toimivia valtion yksiköitä ryhdyttäisiin siirtämään maakuntiin, johtajan mielestä edessä olisi todennäköisesti myös työntekijöiden raaka karsinta. Siirron yhteydessä huomattaisiin, että työtehtävät pystytään hoitamaan huomattavasti pienemmälläkin porukalla. Siinäkin on varmasti yksi syy, miksi ne, joita siirto koskisi, vastustavat sitä yleensä voimakkaasti, Kurjenluoma pohtii. Maakuntien haaveita valtion työpaikkojen hajasijoittamisesta Kurjenluoma ei kuitenkaan halua kaataa. Jos etelästä halutaan jotain, ovat ruikutus ja anominen kuitenkin väärä tapa. Johtaja toteaa kokemuksesta, että tekemällä itse saa enemmän aikaiseksi.


Mitä yksikön perustaminen merkitsee Mikkelille?
Milloin tulee isompi askel?


Valtio ryhtyi etätyöhön. Joko nyt muut uskaltavat tulla perässä?

Nettiradio Mikaelin arkistosta: